Sijoitusrahastoissa suuri kuva pysyi syyskuussa ennallaan, joskin korkopuolella nähtiin painotuksen muutosta.
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa nettomääräisesti yhteensä 350 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Toisaalta rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Syyskuun lopussa yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli 121 miljardia euroa.
Eniten uutta pääomaa vetivät nyt pitkän koron rahastot, joihin sijoitettiin 483 miljoonaa euroa. Suunta oli muuttunut edelliskuusta, jolloin lyhyen koron rahastot keräsivät selvästi pitkää päätä paremmin. Syyskuussa lyhyen koron rahastoista vedettiin pääomia 219 miljoonaa euroa.
Myös yhdistelmärahastot kiinnostivat ja niihin tehtiin uusia sijoituksia 117 miljoonan euron edestä. Vaihtoehtoiset rahastot keräsivät pääomaa lähes samaa tahtia eli 116 miljoonaa euroa.
Osakerahastojen lunastukset jatkuivat
Sen sijaan rahoja vedettiin edelleen pois osakerahastoista. Syyskuussa lunastuksia tehtiin 147 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,1 miljardia euroa pääomia.
Lunastuksista huolimatta osakerahastojen pääoma kasvoi kurssien nousun myötä ja markkinoiden keskeiset osakeindeksit toipuivat elokuun notkahduksesta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa käänteet jatkuivat, mutta alustavien neuvottelujen alkaminen antoi markkinoille lievää toivoa mahdollisesta ratkaisusta. Epävarmuutta osakemarkkinoilla kuitenkin ylläpitää globaalin talouskasvun heikentyminen.
– Keskeisten osakeindeksien toipuminen ei houkutellut sijoittajia osakemarkkinoille, vaan oletettavasti kauppasodasta johtuva epävarmuus lisäsi lunastuksia Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista. Suomessa odotukset yritysten kolmannen neljänneksen tuloskehityksistä eivät ole korkealla ja tulosvaroitusten määrä saattaakin vielä kasvaa loppuvuoden aikana. Osakemarkkinoilla saatetaankin nähdä vielä yllättäviä kurssireaktioita, asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä ennakoi.
Osakepuolella eniten uusia pääomia saivat Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittavat osakerahastot, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavat rahastot, yhteensä 211 miljoonaa euroa.
Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 12 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Korkopuolella pohjat nähty?
Keskuspankkien rahapoliittinen elvytys osaltaan lieventää maailmantalouden heikkoa tilannetta, mutta erityisesti euroalueella odotetaan Saksan poliitikoilta elvytyspäätöksiä.
Euroopassa korot nousivat aluksi syyskuussa, mutta kääntyivät kuun lopulla lievään laskuun. Euroopan keskuspankki EKP päätti laskea pankkien talletuskorkoa ja aloittaa joukkolainojen ostot uudestaan.
– Tavallisesti keskuspankkipäätökset vaikuttavat lähes suoraan lyhyisiin korkoihin ja sen jälkeen pitkiin korkoihin, joten lyhyen koron rahastoista kotiutettuja tuottoja todennäköisesti sijoitettiin pitkän koron rahastoihin. Koska korkotasojen odotetaan pysyvän Euroopassa vielä pitkään matalalla, se kasvattaa vaihtoehtoisten rahastojen suosiota, Somerla arvioi.
Koska korot nousivat syyskuussa aavistuksen, Somerlan mukaan nähtäväksi jää, onko korkotasoissa pohja nyt ohitettu.
Pitkän koron rahastoissa varoja kertyi lähes kaikkiin alaluokkiin. Eniten uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Lisäksi globaalisti yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin kertyi sijoituksia yhteensä 162 miljoonaa euroa.
Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,5).
Lue koko rahastoraportti tästä
