OP:n ekonomistit ennustavat kansantulonsaavuttavankriisiä edeltäneen tason vasta noin vuoden kuluttua. Koronavirusrokotteiden ennakoitua nopeampi markkinoille tulo voi vauhdittaa toipumista.
OP:n ekonomistit ennustavat pankin suhdannekatsauksessa Suomen BKT:n supistuvan kuluvana vuonna 4,0 prosenttia ja kääntyvän 3,0 prosentin kasvuun ensi vuonna. Ennuste on täsmälleen samakuin elokuussa.
– Hyvin turbulentin alkuvuoden jälkeen uutinen lienee se, että talouden iso kuva on pysynyt kesästä asti ennallaan. Suomen talouskasvuennusteet ovat pysyneet samoina, ja muutenkin ennusteita on lähinnä hieman säädetty, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.
Pankin ekonomistit arvioivat talouden elpyvän syksyn lukemista verkkaiseen tahtiin. Kansantuote saavuttaa kriisiä edeltäneen tason vasta noin vuoden kuluttua. Yksityinen kulutus elpyi kuitenkin kevään romahduksesta varsin nopeasti.
– OP:n maksukorttidatan perusteella laadittujen indikaattorien pohjalta kulutus on kuitenkin syksyn mittaan hieman taantunut uudelleen. Kokonaisuutena yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna kaksi prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin keväällä pelättiin. Ensi vuonna kotitalouksien kulutus kasvaa kolme prosenttia, mutta tänä vuonna noussut säästämisaste ylittää yhä vuoden 2019 tason.
Viennin ennustetaan kasvavanensi vuonna 7,3 prosenttia heikon lähtötason vuoksi.
– Suomen vienti on elänyt samassa rytmissä markkinoiden kanssa. Näkymämme on jopa suotuisampi kuin yleinen talouskehitys vientimarkkinoillamme. Kriisi on koskenut syvimmin palvelualoja, joiden kehitys ei heijastu samalla tavoin vientikysyntään kuin tavaroiden kysyntä, Heiskanen toteaa.
Suhdannekatsauksen mukaan koronakriisi ei ennättänyt iskeä investointeihin samalla tavoin kuin yksityiseen kulutukseen, mutta toisaalta elpyminen on vähäistä.
– Asuntomarkkinoiden hyvänä säilynyt vire kannattelee kuitenkin varsin hyvää asuinrakennusinvestointien tasoa.
Työllisyys on elpynyt kevään pohjamudista, kun lomautukset ovat vähentyneet.
– Työttömyysasteen nousu on jäänyt maltilliseksi suhteessa kriisin alkuvaiheen dramaattisuuteen. Ei kuitenkaan ole näköpiirissä, että työttömyyteen tulisi merkittävää tasomuutosta nykytilanteeseen nähden.
Suhdannekatsauksessa todetaan julkisen talouden tasapainon heikentyneenmerkittävästi, mutta odotuksia lievemmin.
– Ensi vuonna vaje pienenee, ja vuoden aikana työlistalle nousee suunnitelma velkasuhteen vakauttamisesta.
Koronapandemia määrää maailmantalouden tahdin ensi vuonnakin
Maailmantalous otti kolmannella neljänneksellä pitkän harppauksen ylöspäin koronapandemian aiheuttaman kriisin pohjilta. Useimmissa maissa kansantuote oli silti selvästi alle kriisiä edeltäneen tason. Huomattavin poikkeus on Kiina, joka sekään ei silti yltänyt aiemmalle kasvutrendille.
– Ennusteemme perustuu siihen oletukseen, että pandemia-aallot vähitellen laantuvat. Koronavirusrokotteiden tulo markkinoille tukee tätä näkemystä. Tämä mahdollistaa elpymisen jatkumisen, joskin varsin verkkaiseen tahtiin. Toipumista tukee myös useimpien maiden vahvasti elvyttävä politiikka, Heiskanen arvioi.
Yhdysvalloissa talous kasvoi kolmannella kvartaalilla 7,4 prosenttia aiemmasta kvartaalista, mutta jäi 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Talous on toistaiseksi kärsinyt vain vähän tartuntojen kasvusta. Kriisiä edeltänyt taso saavutetaan OP:n ekonomistien mukaan ensi vuoden jälkipuoliskolla.
– Uusi presidentti Joe Biden tukee talouskasvua elvyttävällä politiikalla.
Euroalueen talous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 12,7 prosenttia huhti-kesäkuusta.
– Covid-19–tartuntojen voimakkaan kasvun vuoksi asetetut rajoitukset painavat talouden kuitenkin vuoden lopulla miinukselle. Ensi vuoden aikana talous jatkaa vähittäistä toipumista, mutta kriisiä edeltänyttä tasoa ei Euroopassa vieläsaavuteta.
Euroopan keskuspankki tarkastelee politiikkaansa jälleen joulukuussa. Ohjauskorkoihin ei silti kosketa.
– EKP kasvattaa pandemiaan liittyvän osto-ohjelmansa kokoa ja kestoa sekä jatkaa aiottua pidempään edullisia rahoitusoperaatioita pankeille. Käytännössä näillä operaatioilla on enää vähän vaikutusta suomalaiselle pienyrityksille ja kotitalouksille, mutta Etelä-Euroopassa lainaamisen kustannukset voivat laskea, OP:n senioriekonomistiTomi Kortelaarvioi.
Lisää aiheesta:
Hypo: Koronarokotteen kehitys ja erikoissairaanhoidon saatavuus vaikuttavat asuntomarkkinoihin
Teollisuuden uudet tilaukset laskivat syyskuussa liki 11 prosenttia viime vuodesta
