Kulutuksen toipuminen näkyy odotettua nopeampana talouskasvuna tänä vuonna. Suomen talous palaa ensi vuoden aikana talouden rakenteiden mahdollistamalle kasvu-uralle. Myös maailmantalouden kasvuluvut ovat tänä ja ensi vuonna runsaita, arvioivat OP Ryhmän ekonomistit raportissaan.
Ennakkotietojen perusteella Suomen talous elpyi ripeästi keväällä ja ylitti jo koronakriisiä edeltäneen tasonsa. OP Ryhmän ekonomistit odottavat, että tänä vuonna bruttokansantuote (BKT) kasvaa 3,6 prosenttia aiemmin arvioidun 3,3 prosentin sijaan.
Talouden vauhti alkaa hidastua jo ensi vuonna, jolloin talouskasvu jää 3,0 prosenttiin aiemman ennusteen mukaisesti. Vuonna 2023 OP:n ekonomistit odottavat Suomen BKT:n kasvavan 1,4 prosenttia.
– Suomen talouden ennakoitua ripeämpi elpyminen perustuu ennen kaikkea kulutuksen toipumiseen. Vienti ja investoinnit ovat sen sijaan osin kärsineet tuotannon pullonkauloista, kertoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Säästöjä kertynyt
OP Ryhmän mukaan kotitalouksien rahatilanne on parantunut kriisistä huolimatta. Ennusteessa arvioidaan kulutuksen palautuvan jo tulevana talvena koronaa edeltävälle tasolle tuloihin suhteutettuna. Kotitalouksien odotetaan kuitenkin kuluttavan vain pienen osan pandemian aikana kertyneistä säästöistä.
Myös työllisyys on toipunut nopeasti kriisiä edeltäneelle tasolle. Poikkeuksellisesti työvoima on jopa lisääntynyt, minkä seurauksena työttömyys on edelleen selvästi korkeampi kuin ennen pandemian alkua.
OP:n ekonomistit arvioivat työllisyysasteen nousevan vuonna 2023 jo lähelle 74 prosenttia, mikä on lähes 1980-luvun lopun huippuvuosien tasoa. Työttömyysaste on laskemassa vuonna 2023 rakenteellisen työttömyyden tasolle keskimäärin 6,6 prosenttiin.
Sen sijaan inflaatio hiipuu kevään hyppäyksen jälkeen ja jää selvästi euroalueella tavoitellun kahden prosentin alle. Koronakriisin aikana palkat ovat Suomessa nousseet hieman muuta euroaluetta nopeammin. Yksikkötyökustannuksilla mitattu hintakilpailukyky on kuitenkin kohentunut tuottavuuden kärsittyä muuta euroaluetta vähemmän. Jatkossa hintakilpailukyky kuitenkin heikkenee, vaikka ansiotason nousu jäisi ennustetun maltilliseksi.
– Suomessa kiinnitetään yhä liian vähän huomiota suhteellisen pieneen vientisektorimme kokoon, vaikka tämä nousee esille monissa kansainvälisissä arvioissa. Talouskasvu on jatkossa tuottavuuden varassa, eikä sen kasvu voi kohentua ilman viennin suhteellisen aseman paranemista. Tämä olisi syytä muistaa, kun lähiaikoina tehdään elpymisen kannalta olennaisia talouspoliittisia päätöksiä, toteaa Heiskanen.
Maailmantalous palaa kasvutrendilleen
Maailmantalouden palautuminen koronakriisistä jatkui keväällä rivakasti. Yhdysvaltain kansantuote ylitti vuoden 2019 lopun tason tänä keväänä, ja näkymät loppuvuodelle ovat suhdanneindikaattorien valossa hyvät. Palveluiden kysynnän toipuminen jatkuu, ja ensi vuoden aikana talous on palaamassa aiemmalle kasvu-uralleen. Inflaatiopiikki hiipuu vähitellen, ja talouspolitiikkaa aletaan normalisoida.
Euroalueen toipuminen vie OP:n ekonomistien mukaan pidemmän aikaa, mutta alue palaa ”vähitellen” kriisiä edeltäneelle verkkaiselle kasvu-uralle. Euroalueella inflaatio ei ole noussut yhtä korkealle kuin Yhdysvalloissa, ja lähivuosina kuluttajahintojen nousu pysyy yhä alle Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitteen.
– EKP uudisti kesän aikana rahapolitiikan strategiaansa, joka suhtautuu kahden prosentin inflaatiotavoitetta nopeampaan inflaatioon aiempaa sallivammin. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa yhä elvyttävämpää rahapolitiikkaa. Pidempiaikaisten inflaatiopaineiden puuttuminen ja uusi rahapolitiikan strategia siirsivät odotukset koron nostosta yhä kauemmaksi tulevaisuuteen. Rahapolitiikkakorkojen nostot ovat vuosien päässä, toteaa OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.
Suurimmat talouskehityksen riskit liittyvät lähiaikoina yhä koronapandemiaan. Viruksen uudet muunnokset ja niitä seuranneet aallot ovat kuitenkin vaikuttaneet talouteen aikaisempia vähemmän. Pandemian aiheuttaman epävarmuuden vähitellen hälvetessä esille voikin nousta uutta epävarmuutta.
– Hyvä uutinen on, että elpyminen on tavanomaiseen taantumaan nähden nopeaa ja kriisistä näytettäisiin pääsevän ilman pysyvämpiä laajamittaisia seurauksia. Nopea palautuminen monella mittarilla korkeasuhdanneoloihin herättää kuitenkin kysymyksiä. Epävarmuus voikin palata talouteen yllättävän nopeasti korkeimpien kasvulukujen ohittuessa, arvioi pääekonomisti Heiskanen.
