Ukrainaa jälleenrakennetaan jo, mutta sota näyttää pitkittyvän. Kannattaako piensijoittajan ottaa riski?
Vaikka Ukraina sijoituskohteena tarjoaakin mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, näkee kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfundin pääekonomisti Kristiina Karjanlahti sotaa käyvän maan riskit merkittäviksi etenkin piensijoittajan kannalta.
Kaksi ja puoli vuotta hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen Venäjä miehittää noin viidennestä Ukrainan maa-alueesta, eikä rauhaa ole näköpiirissä. Useimmat kansainväliset analyytikot uskovat sodan pitkittyvän ja muuttuvan jäätyneeksi konfliktiksi pidemmällä aikavälillä.
Sodan jatkumisesta huolimatta Ukrainaa jälleenrakennetaan jo nyt. Ukrainan talous on osoittanut huomattavaa kestävyyttä, mutta riskit pysyvät korkeina niin kauan kuin aktiivinen konflikti kestää. Jälleenrakentaminen keskittyy ensisijaisesti energiainfrastruktuuriin ja liikenteeseen sekä täyttämään elintärkeät tarpeet kuten ruoka, polttoaine ja lääkkeet.
Uutta potentiaalia talouden elpymiselle luo myös uusiutuva energia, jota kohti siirtymisen Ukraina aloitti Finnfundin tukemana jo ennen sotaa, vuonna 2019. Sota on kiihdyttänyt Ukrainankin pyrkimyksiä irti fossiilisesta energiasta, kun Venäjä on koko sodan ajan tuhonnut Ukrainan energiainfrastruktuuria.
Finnfund rahoittaa edelleen sodan aikanakin hankkeita, joissa etenkin suomalaiset yritykset ovat mukana. Finnfundin sijoitus voi kohdistua esimerkiksi suomalaisen yrityksen Ukrainaan perustamaan tytäryritykseen tai sellaiseen ukrainalaiseen yritykseen, joka hankkii teknologiaa tai osaamista suomalaiselta palveluntarjoajalta.
– Taloudellinen toiminta ei ole missään vaiheessa sotaakaan pysähtynyt Ukrainassa täysin, Karjanlahti sanoo.
Valtavat pääomatarpeet
Kannattaako piensijoittajankin sijoittaa Ukrainaan, vai onko se liian iso riski?
– Tämä ei ole helppo kysymys. Ukraina on kuitenkin maa, jossa käydään aktiivista sotaa ja riskit ovat sen mukaiset. Finnfundkin teki sijoituksen ukrainalaiseen rahastoon, joka keskittyy yrityksiin, joiden riskit joutua fyysisten tuhojen kohteeksi ovat pienemmät. Esimerkiksi IT-alan yritysten riskit fyysisten tuhojen osalta ovat vähäiset, koska se ei ole riippuvainen tiestöstä ja muista kulkuyhteyksistä, Karjanlahti sanoo.
Vielä ei kuitenkaan ole näkyvissä, että tilanne Ukrainassa edes vakautuisi, saati sitten parantuisi ainakaan lyhyellä aikavälillä.
– Vaikka Ukrainan tukeminen on tärkeää, olisin aika varovainen kannustamaan piensijoittajia investoimaan sinne, Karjanlahti sanoo.
Lääketeollisuus kasvaa
Digitaalinen infrastruktuuri ja palvelut tulevat olemaan tärkeä ajuri Ukrainan tulevaisuuden taloudessa. Se on ollut erittäin kestävä sektori koko sodan ajan ja vauhdittanut talouden elpymistä.
Maatalous on perinteisesti ollut Ukrainassa keskeinen sektori ja tärkeä tulonlähde, mutta Venäjän hyökkäyssodan myötä se on ajautunut romahduspisteeseen. Sen sijaan lääketeollisuus on tällä hetkellä yksi Ukrainan nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Lääkeala on edelleen houkutellut sekä kotimaisia että kansainvälisiä investointeja ja kasvanut sodasta huolimatta.
– Vaikka kehottaisinkin vielä piensijoittajia harkitsemaan tarkkaan sijoittamista Ukrainaan, niin suomalaisia yrityksiä kannustan sinne rakentamaan jalansijaa. Ukraina on itsekin todella aktiivinen houkutellakseen sinne ulkomaisia sijoituksia ja yrityksiä, Karjanlahti sanoo.
