Suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmien uusista jäsenistä peräti 36 prosenttia oli naisia vuonna 2020. Naiset päätyvät silti vain harvoin liiketoimintojen johtoon.
Naisten määrä pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on noussut tasaisesti. Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista kymmenen oli naisia vuonna 2020. Määrä laski yhdellä vuodesta 2019, joka oli naistoimitusjohtajien määrän osalta ennätysvuosi.
Jos toimitusjohtajan paikkoja ei lasketa, pörssiyhtiöiden johtoryhmän jäsenistä 27 prosenttia oli naisia vuonna 2020 (2019: 24 %).
– Nousu on aika kova. Eihän vaihtoja määräänsä enempää vuodessa tapahdu, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen kommentoi muutosta.
Keskuskauppakamarin viimeisimmän naisjohtajakatsauksen mukaan vuonna 2020 nimitetyistä johtoryhmien uusista jäsenistä jo 36 prosenttia oli naisia. Vuonna 2019 vastaava luku oli 24 prosenttia.
– Kymmenisen vuotta sitten puhuttiin aika paljon hallitustasosta. Nyt se asia on jo kehittynyt ja puhumme jo johtoryhmätasosta. Nyt olemme siirtymässä vähitellen laajempaan diversiteettikeskusteluun, Horttanainen sanoo.
Keskuskauppakamari tutki naisjohtajien asemaa ensimmäisen kerran vuonna 2011. Silloin oli 26 yhtiötä, joissa ei ollut yhtään naista hallitusjäsenenä. Tällä hetkellä Helsingin pörssissä on 16 yhtiötä, joiden johtoryhmässä ei ole yhtään naista.
– Tilanne on jo muuttunut sen kaltaiseksi, että meidän ei tarvitse painottaa, mikä ongelma siinä on. Jokainen näkee suoraan, kuinka tunkkaiselta se vaikuttaa. Keskusteluilmapiiri on muuttunut toisenlaiseksi.
Suomalaiset pörssiyhtiöt kansainvälisessä vertailussa
Tasa-arvokysymyksiin on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti. Tasa-arvon toteutumista pörssiyhtiöiden johdossa selvittävään European Women on Boards (EWob) Gender Diversity Index 2020 -tutkimukseen osallistui 668 eurooppalaista pörssiyhtiötä.
Suomi sijoittui maiden välisessä tutkimuksessa neljänneksi, parhaiten pärjäsi Norja. Mukana oli yhteensä 17 suomalaista pörssiyhtiötä, ja tutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisyrityksistä ylittää Gender Diversity Indexin keskiarvon. Suomalaisyhtiöistä parhaimman sijoituksen nappasi Kojamo, joka oli 668 yhtiön joukosta sijalla 23.
Naistoimitusjohtajien määrän osalta Suomi on hieman eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella. Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksen mukaan kahdeksan. prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli naisia vuonna 2020. EWoB Gender Diversity Index 2020 -tutkimukseen osallistuneiden yhtiöiden toimitusjohtajista vain kuusi prosenttia oli naisia.
Tie hallitukseen käy liiketoimintajohdon kautta
Valtaosa pörssiyhtiöiden naisjohtajista on edelleen tukitoimintojen johdossa. Viime vuonna naisten osuus liiketoimintojen johdossa nousi ennätyksellisesti 15 prosenttiin (2019: 13 %).
– Kyllä naisten osuus liiketoimintojen johdossa on edelleen huolestuttavan matala, vaikka edistystä on tapahtunut kymmenen vuoden takaisesta, jolloin oltiin noin kolmen neljän prosentin tasolla. Se on pullonkaula edelleen, jos ajatellaan polkua hallitusjäseneksi.
Horttanaisen mukaan hallitusjäsenillä on usein kokemusta toimitusjohtajan tehtävästä, mutta toimitusjohtajaksi eteneminen edellyttää yleensä kokemusta liiketoimintajohdosta.
– Ei hallituksiin kovin usein tukitoimintojen johdosta nousta, Horttanainen huomauttaa.
Horttanainen toivoo, että yritysten rekrytointiprosesseissa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvoinen jakautuminen ja varmistetaan, etteivät perhevapaat katkaise urakehitystä. Myös naisilta itseltään hän toivoo rohkeutta hakeutua vaativampiin tehtäviin.
– Yhteiskunnallisesti tyttöjä pitäisi jo varhaisemmassa vaiheessa rohkaista matemaattisluonnontieteellisten aineiden pariin ja teknisille aloille. Jos katsomme meidän pörssiyhtiöitämme, olemme insinöörikansaa. Siellä enemmistö on sen kaltaisia yrityksiä, joissa tarvitaan teknistä osaamista.
Juttu on julkaistu juuri ilmestyneessä painetussa Viisas Raha 1/2021 -lehdessä.
