Ymmärtääkö kauppatieteilijä poliittisia riskejä? Entä tunnistaako insinööri megatrendejä? Kysyimme analyysitalo Inderesiltä, millä kriteereillä analyytikkoja valitaan.
Analyysitietoa pörssiyhtiöistä tuottavalla Inderesillä on palveluksessaan tällä hetkellä 23 osakeanalyytikkoa. Kysyimme Inderesin tutkimuksen määrästä ja laadusta vastaavalta Antti Viljakaiselta, millä kriteereillä analyytikoita rekrytoidaan.
– Huomattavan paljon riippuu siitä, etsitäänkö juniorianalyytikkoa kasvamaan pikkuhiljaa vastuuseen vai heti tuottavaa henkilöä. Näiden välissä on tietysti vielä sellainen profiili, joka oppii kohtuullisessa ajassa, Viljakainen sanoo.
Inderesin tarkoituksena on kasvattaa suuri osa juniorianalyytikoista talon tavoille ja analyysityöhön itse.
– Heille ei ole kireää koulutusvaatimusta, mutta yleensä edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa. Se antaa hyvät edellytykset käsitellä isoja asiakokonaisuuksia, ratkaista ongelmia ja pelkistää monimutkaisia asioita yksinkertaisempaan muotoon. Jos tulisi joku erittäin hyvä hakija, joka on osoittanut muuten kykynsä näillä osa-alueilla, emme jättäisi ottamatta haastatteluun sen takia, ettei korkeakoulututkintoa ole.
Viljakaisen mukaan kaikilla Inderesin analyytikolla on kuitenkin vähintään opintoja ylemmältä korkeakoulutasolta.
Kiinnostus päihittää tutkinnon
– Toinen ja tärkein kriteeri on, että on osoittanut kiinnostusta ja harrastuneisuutta sijoittamiseen esimerkiksi hoitamalla omaa osakesalkkuaan, mielellään useita vuosia. Harrastuneisuuden pitäisi olla myös jollain tapaa systemaattista eli tähdänneen oman sijoitusstrategian ja -prosessin kehittämiseen sekä johtaneen kevyeen analyysityöhön sijoituspäätöksiä tehtäessä. Samalla tilinpäätösanalyysin perusteet ja osakemarkkinoiden toimintamekanismit ovat tulleet todennäköisesti opiskeltua. Nämä ovat meidän kriteerit junnutason henkilölle, Viljakainen kertoo.
Inderes pyrkii siihen, että samantyyppisiä yhtiöitä seuraavat samat analyytikot. Samalla tavoitellaan, että analyytikko seuraa yhtiöitä pitkäaikaisesti. Silloin hän oppii, miten kohdeyhtiö käyttäytyy erilaisissa markkinatilanteissa.
– Lähtökohtaisesti yhtä yhtiötä seuraa vain yksi analyytikko, joka on vastuussa analyysin osuvuudesta itsenäisesti, mutta ei tämä ihan yksittäisten henkilöiden taistelua ole. Meillä on erilaisia työkaluja, joilla näkemyksiä sparrataan ja vertaisarvioidaan, Viljakainen sanoo.
Kaikki eivät ole kauppatieteilijöitä
Viljakaisen mukaan eniten hänen kuvailemansa kriteerit täyttäviä ihmisiä on löytynyt kauppatieteilijöistä, ja erityisesti rahoituksen laitoksella opiskelleista. Kaikki Inderesin analyytikotkaan eivät kuitenkaan ole kauppatieteilijöitä.
– Itsekin olen DI, ja muutama muukin insinööri on talossa. Kansantaloutta lukeneitakin talossa on.
Ymmärtääkö insinööri poliittisia riskejä ja tunnistaako kauppatieteilijä megatrendejä, vai tarvittaisiinko enemmän kansantalouteen ja yhteiskunnalliseen muutokseen perehtyneitä analyytikkoja?
– Uskomme vahvasti, että työ opettaa tekijäänsä ja fiksut ja motivoituneet ihmiset oppivat seuraamaan taloutta ja yhteiskunnallisia asioita. Valmista analyytikkoa emme löydä minkään korkeakoulun penkiltä, Viljakainen sanoo.
Hän kuitenkin tunnistaa, että moninaisuuden ajatus ei alalla toteudu kovin hyvin. Varsinkin naisia on analyytikkoina vähän. Siinä on Viljakaisen mukaan parannettavaa. Epäsuhta näkyy jo hakemusten määrässä. Niitä tulee naisilta selkeästi vähemmän kuin miehiltä.
– Arvelen tilanteen johtuvan siitä, että naisten kiinnostuksen kohteet osuvat keskimäärin muille osa-alueille kuin meille tärkeisiin asioihin, koska korkeakoulututkintoa suorittavista naisia ja miehiä on kuitenkin karkeasti puolet ja puolet. Rohkaisen kuitenkin vahvasti alasta kiinnostuneita naisia sekä myös muiden kuin taloustieteiden osaajia hakemaan osakeanalyytikoksi.
Seniorilla oltava näyttöjä
Seniorianalyytikoita valittaessa näytöt puhuvat puolestaan. Silloin on oltava näyttöä osaketutkimuksesta, joka luo arvoa sijoittajille.
– Työssä on kaksi puolta. On osattava mallintaa yhtiöiden tulevia kassavirtoja ja oltava kykyä ymmärtää, mihin maailma on suurin piirtein menossa. Toinen puoli on osakemarkkinoiden toimintamekanismien ymmärtäminen eli käytännössä se, miten markkinat odotettuja kassavirtoja eri tilanteissa hinnoittelevat.
Jälkimmäisestä syystä hyvä lukujen murskaaja ei välttämättä ole hyvä osakeanalyytikko, ellei hän ymmärrä markkinoiden toimintamekanismia, Viljakainen kiteyttää.
Seniorianalyytikoiden rekrytoinnit ovat Inderesin kaltaiselle yhtiölle isoja investointeja. Silloin katsotaan myös sopivuutta yhtiön toimintamalliin. Viljakaisen mukaan se on aika erilainen kuin kaupungilla keskimäärin.
– Operoimme itseohjautuvalla teal-organisaatiolla, joka on aika erilainen kuin hierarkiaan perustuva linja- tai matriisiorganisaatio. Siihen voi olla vaikea sopeutua, jos on tottunut muuhun.
