Vuoden 2026 kesäkuun loppuun mennessä 40 prosentilla pörssiyhtiöiden hallituspaikoista täytyy olla naisia.
Suomi ei enää kuulu maiden kärkikymmenikköön vertailussa, jossa tarkastellaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Suomen sijoitus on pudonnut sijalle 12. Johtoryhmätasolla Suomi pitää vielä kuudetta sijaa.
Moni muu maa on noussut Suomen ohi erityisesti kiintiölainsäädännön ansiosta.
− Tilastoja tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että vertailu kohdistuu vain kunkin maan suurimpiin ja vaihdetuimpiin yhtiöihin. Markkina-arvoltaan pienemmissä yhtiöissä naisten osuus ei ole välttämättä kehittynyt kaikissa maissa samaa vauhtia. Suomessa kehitys on ollut viime aikoina hyvää myös pienissä pörssiyhtiöissä, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.
Naisten osuus hallituksissa on kasvanut Suomessa jo aiemmin elinkeinoelämän itsesääntelyn avulla, mutta nyt EU:n kiintiödirektiivi asettaa tarkat tavoitteet. Kesäkuuhun 2026 mennessä pörssiyhtiöiden on saavutettava 40 prosentin sukupuolikiintiö hallituksissa tai vaihtoehtoisesti 33 prosentin osuus hallituksen ja johtoryhmän yhteenlasketussa sukupuolijakaumassa. Suomessa tämä kuitenkin koskee vain hallituksia, koska johtoryhmä ei ole lakisääteinen toimielin.
Ei pikaratkaisu
Norjan esimerkki osoittaa, että hallituskiintiöt eivät suoraan lisää naisjohtajien määrää. Siellä kiintiölainsäädäntö on ollut voimassa jo vuodesta 2008, mutta naisten osuus johtoryhmissä ja toimitusjohtajina alkoi nousta vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin.
Suomessa naisjohtajuuden kehitys on ollut viime aikoina hyvää myös pienemmissä pörssiyhtiöissä, mikä antaa toivoa tasa-arvon edistymiselle laajemmin. Kajala kuitenkin varoittaa, että tulevina vuosina hallituspaikkojen sukupuolikiintiöt voivat johtaa siihen, että naisjohtoryhmäläisiä siirtyy hallituksiin, jolloin johtoryhmien naispuolisten jäsenten määrä voi jopa vähentyä.
− Tilanteen kehitystä on kuitenkin seurattava, sillä jos siirtymää alkaa muodostua, naisten osuuden kasvattaminen johtoryhmätasolla edellyttäisi, että naisten osuus uusista johtoryhmänimityksistä kasvaisi selvästi nykyisestä, Kajala sanoo.
