Toimisto- ja oppimisympäristöjä kalustavan Martelan tuloskäänne on lykkääntynyt, kun korona on tyhjentänyt toimistoja ja oppilaitoksiakin.
Hybridityön yleistyminen tarjoaa työympäristöjä kehittävälle yhtiölle myös mahdollisuuksia. Martela alkoi kehittää palvelumalliaan jo 2018 eli ennen korona-aikaa.
Työympäristö palveluna -malli tarjoaa yhtiön asiakkaille mahdollisuuden hoitaa kaikki työ- tai oppimisympäristön kalustamiseen liittyvä yhden kontaktipisteen kautta hankittavana palveluna, johon sisältyy kalusteiden koko elinkaari sisustusarkkitehdin suunnittelusta vanhojen kalusteiden kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.
Pandemian aikana kiinnostus hankkia kalusteita palveluna on kasvanut, mutta murros on vielä alkuvaiheessaan. Vasta 15 prosenttia Martelan liikevaihdosta on palvelumyyntiä.
– Mahdollisuus ottaa työympäristö palveluna tukee niin vahvasti asiakasyrityksen tehokkuutta, tuottavuutta ja ergonomiaa, että sillä on iso vaikutus niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin tuottavuuteen, Martelan toimitusjohtaja Ville Taipale sanoo.
Martelan asiakkaat voivat ostaa palvelumallin myös henkilöstönsä kotikonttoreihin. Asiakas voi skaalata tarvitsemaansa työpisteiden määrää ylös tai alas kuukausimaksulla.
– Valikoimassa on jo pienempiä pöytiä, jotka sopivat paremmin kotityöskentelyyn, Taipale sanoo.
Kiertotalous kasvattaa palvelukysyntää
Taipale aloitti Martelan toimitusjohtajana viime marraskuussa, ja toimi sitä ennen pari kuukautta yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana.
Ensimmäisenä hänen pitäisi toteuttaa yhtiössä tuloskäänne; Martela on tehnyt vuodesta 2017 silkkaa tappiota.
– Meillä on ollut merkittäviäkin tehostus- ja kustannusleikkausprojekteja parin viime vuoden aikana. Kilpailukyvyn parantamiseksi tehdään töitä vahvasti, Taipale sanoo.
”Kilpailukyvyn parantamiseksi tehdään töitä vahvasti”, toimitusjohtaja Ville Taipale sanoo.
Martela on luopunut omasta myyntiverkostosta Pohjoismaiden ulkopuolella. Toisaalta se on viime aikoina vahvistanut jälleenmyyjien verkostoaan Keski-Euroopassa. 82 prosenttia liikevaihdosta (2020) syntyy kuitenkin Suomessa. Ruotsin osuus on kymmenen ja Norjan neljä prosenttia, muut maat ovat yhteensä neljä prosenttia.
Taipale uskoo, että yhtiön palvelumalliin integroitu kiertotalous tuo Martelalle lisää asiakkaita varsinkin isoista yhtiöistä, joille on tärkeää pystyä osoittamaan vastuullisuuttaan.
– Isoilla yhtiöillä on yhä enemmän käytössä vastuullisuusmittaristo, jossa kierrätettävyys voi olla yksi mittari. Meidän avullamme monet pystyvät parantamaan mitattua hiilijalanjälkeä, koska olemme kiertotaloudessa niin vahvasti mukana, Taipale sanoo.
Lue koko juttu Viisaan Rahan numerosta 1/22.
