Suomalaiset asuntosijoittajat ovat tehneet löytöjä etenkin Virossa, mutta Baltianpörssi on vielä koluamatta. Kauppoja voi tehdä 69 osakkeella ja 65 bondilla.
Markkina-arvolla mitattuna Nasdaq Baltic on vahvasti bondivetoinen kuten Islanninkin pörssi. Joukkovelkamarkkinan koko oli huhtikuun puolivälissä 8,1 miljardia euroa, kun osakkeissa lukema oli yli miljardin vähemmän – 6,7 miljardia euroa. Helsingin pörssin markkina-arvo on noin 260 miljardia.
Baltian pörssissä on yhteensä 69 yhtiötä, joista päämarkkinalla 34, toissijaisella listalla 28 ja First Northissa seitsemän. Listattujen bondien määrä on 65.
Virolla, Latvialla ja Liettualla on kaikilla omat pörssinsä ja niitä kuvaavat indeksit, mutta Nasdaq-perheeseen kuuluessaan ne löytyvät yhteiseltä listalta.
Vaikka Baltian pörssi ei koollaan päätä huimaa, siellä on Tallinnan pörssin viestintävastaava Ott Raidlan mukaan muutaman vuoden ajan ollut käynnissä kuhinaa sekä listautumisinnossa että maiden kansalaisten keskuudessa.
Markkina-arvoltaan Baltian pörssien kärkeä pitää osakkeissa Vilna 3,5 miljardilla eurolla. Tallinnassa luku on 2,2 miljardia ja Riiassa 775 miljoonaa euroa. Ennen koronavirusta (29.2.2020) pörssin yleinen vertailuindeksi oli plussalla 4,29 %, Tallinna 2,36 %, Riika 1,93 % ja Vilna 6,12 %.
Edes koronavirus ei ole pysäyttänyt yhtiöiden kasvunnälkää, varsinkaan bondimarkkinalla. Esimerkkinä Raidla mainitsee kalanviljelyyn ja -jalostukseen erikoistuneen PRFoodsin, joka listautui huhtikuun alussa ja toimii Viron lisäksi Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.
Tänä vuonna joukkovelkakirjamarkkinalle ovat listautuneet myös CP Funding, Baltic Mill, hoiva-alalta InMedica sekä rakennusalalta Baltics Sacret Holdings.
Viime vuonna First Northiin tai bondimarkkinalle listautui yhteensä kuusi yhtiötä: NEO Finance, Capitalica Baltic Estate Fund, Auga Group, Inbank ja Magnetic MRO.
Kansankapitalismi juurtumassa
Vuodesta 2015 lähtien Tallinnan pörssiin on toimitusjohtaja Kaarel Otsin mukaan listautunut toinen toistaan kiinnostavampia yhtiöitä, kuten Tallinna Sadam, Baltic Horizon Fund ja LHV, joihin virolaiset ovat tarttuneet.
Sijoittajien määrä on Tallinnan pörssissä viidessä vuodessa enemmän kuin kaksinkertaistunut ja on tällä hetkellä noin 40 000.
Säästäjistä on tässä ajassa tullut tiedostavia ja asiantuntevia sijoittajia.
Kun Tallinna Sadam listautui kaksi vuotta sitten, noin prosentti virolaisista eli 14 000 yksityissijoittajaa oli Raidlan mukaan merkitsemässä osakkeita. Coop Pank sai vuoden alussa liikkeelle noin 11 000 sijoittamisesta kiinnostunutta ihmistä.Nyt odotukset ovat valtion omistamassa uusiutuvan energian Enefit Green -yhtiössä, joka on ilmoittanut harkitsevansa IPO:a eli listautumisantia.
Vilnan viestintävastaava Daiva Tauckelaiten mukaan myös toisen energia-alan toimijan, Baltics Ignitis Groupin hakeutumissuunnitelmia seurataan. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että listautuminen kerryttäisi valtion kassaa vuosina 2020–2024 noin 700 miljoonalla sekä bruttokansantuotetta 2,4 miljardilla eurolla, mutta sen vaikutukset tuntuisivat koko Baltian alueella.
Sijoitusilmiötä selittää Otsin mukaan se, että markkinoilla alkaa olla jo kunnollinen määrä kansainvälistyneitä yhtiöitä, joista sijoittajat pystyvät poimimaan salkkuihinsa kiinnostavimmat. Yrityksiä vetää pörssiin kasvun rahoittamiseen tarvittava pääoma.Tämän vuoksi pääomamarkkinoiden ekosysteemiä buustataan hartiavoimin monelta suunnalta. Virossa ja Latviassa sijoittajille suunnattu osakesäästötili oli yksi hillotolppa kansankapitalismin rakentamisessa. Myös Liettuan hallituksella on hanke työn alla. Valtionyhtiöiden ilmaantuminen julkiselle markkinapaikalle olisi hyvä lisäruiske.
Merentakaiset apajat
Nyt kolmessa pörssissä paiskitaan töitä tasoittamalla ulkomaisten yhtiöiden ja sijoittajien tietä listautua ja käydä kauppaa Baltiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa markkinoinnillisesti yhtenäistä markkinapaikkaa, jossa kolmella pörssillä olisi yksittäistä markkinapaikkaa enemmän muskeleita saada ääntä kuuluville kansainvälisten toimijoiden keskuudessa.
Yhteistyössä Nasdaq CSD:n kanssa se pystyy luomaan pääomamarkkinoiden infrastruktuurin, joka kattaisi koko arvoketjun listautumisesta ja kaupankäynnistä arvopaperien säilyttämiseen asti.
Yksikään Nasdaq Balticin päälistan yhtiöistä ei yltäisi Helsingin pörssin large cap -listalle, missä rajana on noin miljardi euroa. Mid cap -sarjaan vaadittavaan 150 miljoonan rajaan yltää sen sijaan reilusti yli kymmenen yhtiötä.
Toistaiseksi suomalaisten sijoittajien keskuudessa ei ole ilmaantunut minkäänlaista ryntäystä merimatkan päähän ostoksille, vaikka sieltä löytyy tuttuja firmoja, kuten Kaubamaja ja Tallink, joka rinnakkaislistautui Helsinkiin toissavuoden lopulla.
Lehdistöpäällikkö Josi Tikkasen mukaan Danske Bankissa asiakas voi ostaa Baltian maista virolaisia osakkeita. Sijoittaminen on kaikilla markkinoilla saman hintaista kuin Suomessa. Kustannukset ovat volyymin mukaan 0,20–0,08 prosenttia.
Viime vuonna käydyt kaupat olivat 0,01 prosenttia kokonaisvaihdosta. Nyt helmikuussa määrä oli 0,02 prosenttia. Viiden kärki oli Tallink, Tallinna Sadam, Baltic Horizon Fund sekä Kaubamaja.
Sijoitustuotejohtaja Tanja Erosen mukaan myös Nordeassa voi käydä kauppaa Tallinnan pörssissä ja kustannukset niin ikään ovat samat kuin muissakin pörsseissä. Vaihto on ollut vähäistä.
Nea Lehto OP:n viestinnästä kertoo, että Baltian pörsseissä kauppa onnistuu, mutta vain meklaritoimeksiantoina. Normaali välityspalkkio on prosentin verran. Toistaiseksi kysyntä on ollut satunnaista.
Nordnetin välityksellä kauppaa ei voi käydä, mutta asian tiimoilta tulee muutama kysely kuukaudessa. Maajohtaja Suvi Tuppurainen pitää kustannuksia toistaiseksi liian suurina, koska kysymys ei ole pelkästä toimeksiannon vastaanottamisesta, vaan se vaatii taustalle muun muassa osakeselvitystä ja säilyttämistä.
Tallink Group Myös Helsinkiin toissa vuonna rinnakkaislistautunut varustamokonserni Tallink on suomalaisille tuttu yhtiö. Sen markkina-arvo on Tallinnan pörssissä 453 miljoonaa euroa. Yrityksellä on yhteensä 14 alusta, joita se liikennöi Tallink- ja Silja Line -brändeillä. Koronavirus tekee melkoisen loven yhtiön liiketoimintaan peruutetun liikennöinnin vuoksi. Vuonna 2018 yhtiön P/E-luku oli 16,1 ja osakekohtainen osinko 0,03. Työntekijöiden määrä noin 7 400.
Telia Lietuva Telia Lietuva on monikansallinen teleoperaattori, joka tarjoaa tietoliikennepalveluita yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. Sen markkina-arvo on 781 miljoonaa euroa, millä se sijoittuu päälistalla toiseksi suurimmaksi yhtiöksi. Se perustettiin vuonna 2002 ruotsalaisen Telian ja suomalaisen Soneran fuusion seurauksena. Yhtiö teki viime vuoden neljännellä kvartaalilla voittoa noin 100 miljoonaa euroa laitemyynnin ja it-palveluiden siivittämänä. Työntekijöitä yhtiössä on noin 2 400.
Kaubamaja Kaubamajaehti hetken aikaa 1990- luvun lopulla pitää liikettä myös Helsingin Kaisaniemessä. Yhtiön markkina-arvo on 317 miljoonaa euroa. Tavaratalojen lisäksi se on laajentanut toimintaansa myös auto- ja kiinteistöbisnekseen. Vuonna 2019 Kaubamajan liikevoitto oli 717 miljoonaa euroa. P/Eluku oli 12,5 ja osakekohtainen osinko 0,71. Työntekijöiden määrä oli noin 4 200.
Tallinna Sadam Yhtiön markkina-arvo on Tallinnan pörssissä 452 miljoonaa euroa. Yhtiö ylläpitää ja kehittää sataman infrastruktuuria. Työntekijöitä sillä on noin 500. Viime vuoden P/E-luku oli 11 ja osakekohtainen osinko 0,3. Liikevoittoa syntyi 112 miljoonaa euroa. Valtio-omisteinen Tallinnan Sadam rakentaa yhdessä Tallinkin ja kaupungin kanssa tapahtumakeskuksia satama-alueelle. Rakennustyöt on aloitettu tammikuussa, ja hankkeen pitäisi olla valmis toukokuussa 2021.
Juttu on julkaistu aiemmin painetun Viisas Raha -aikakauslehden numerossa 3/2020.
