Marimekko poisti uiguurialueilla tuotettua puuvilla koskevan linjauksensa verkkosivuilta eikä ole kertonut syytä poistolle. Kaisa Kurittu näkee, että yhtiön on nyt raskaan arvovalinnan edessä.
Maanantaina uutisoitiin laajasti Finnwatchin tiedotteesta, jonka mukaan Marimekko poisti Xinjiangissa tuotettua puuvillaa koskevan linjauksen verkkosivuiltaan.
Marimekko on viime vuosina ollut vahvasti esillä vastuullisuustavoitteidensa kautta, ja toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko lupasi viime joulukuussa julkaistussa Viisaan Rahan Valokeilassa-haastattelussa entistä konkreettisempia vastuullisuustavoitteita.
Yhtiö julkisti vuoden 2020 tilinpäätöksensä maaliskuun 23. päivänä, ja tässä raportissa on mukana maininta siitä, ettei yhtiö hyväksy puuvillaa Uzbekistanista, Turkmenistanista eikä Kiinan Xinjiangista ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Sama maininta on näkynyt yhtiön verkkosivuilla, mutta vain muutama päivä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeenmaininta oli kadonnut verkkosivuilta. Tilinpäätöksestä sitä ei kuitenkaan poistettu.
Suomalaismediat ovat kilvan pohtineet, taipuiko Marimekko Kiinan painostuksen alle. Yhtiö oli useita päiviä kommentoimatta aihetta.
– Heidän uudessa vastuullisuusstrategiassaan sanotaan, että yhtiö tähtää täyteen läpinäkyvyyteen aina raaka-aineesta lähtien. Nyt olisi hyvä hetkiä puhua niistä asioista. Se ettei mitään kerrota ulospäin, on mielestäni huonompi tapa toimia tällaisessa tilanteessa, vastuullisuusasiantuntija Kaisa Kurittu sanoo.
Kurittu on aiemminkin Viisaan Rahan haastattelussa puhunut siitä, että vastuullisuuteen liittyvät kysymykset lähtevät lopulta yksilön arvoista ja valinnoista. Sama koskee myös yhtiöitä.
– Kenen kanssa toimitaan ja kenen kanssa ei, ne voivat olla välillä tosi kipeitä ja nimenomaan vaikeita valintoja, Kurittu sanoo.
Kohut laantuvat nopeasti
Kurittu näkee Marimekolla tilanteessa kolme vaihtoehtoa, joiden välillä yhtiön on nyt tehtävä selvä arvovalinta. Ensimmäinen on Kiinan markkina, joka vaikuttaa ilmeisimmältä syyltä siihen, miksi uiguurilinjaus on yhtiön sivuilta poistettu.
– Toinen on ikonisuus, jolle tämä on aika kova särö. Haluaako yhtiö pysyä suomalaisten mielissä vastuullisena ja suoraselkäisenä toimijana, joka ei taivu kovassakaan tuulessa ja jonka arvot ja periaatteet kantavat niin kuin suomalaiseen sielunmaisemaan kuuluu?
Kolmantena vaihtoehtona Kurittu näkee näiden yhdistelmän, mutta hän ei usko, että se voisi todellisuudessa olla varteenotettava ja uskottava vaihtoehto.
Uutisointi ja linjauksen poistaminen verkkosivuilta ei ainakaan tässä vaiheessa näytä vaikuttaneen Marimekon kurssiin. Kuritun mukaan kohut myös laantuvat valitettavan nopeasti, eikä tällä välttämättä ole vaikutusta kovin moniin sijoitus- ja kulutuspäätöksiin.
Ihmisoikeuskysymykset ovat ilmastoasioita vaikeampia
Marimekko on linjannut keskeisiksi strategisiksi menestystekijöikseen viisi asiaa, joiden joukossa on sekä myynnin maksimointi että tunnettuuden ja lojaliteetin kasvattaminen arvopohjaisen tarinankerronnan avulla.
– Tällaisessa tilanteessa huomaa, että nämä ovat vähän ristiriidassa keskenään. Ei voi samaan aikaan maksimoida, jos haluaa olla arvopohjainen tekijä.
Marimekko onkin nyt suurten kysymysten äärellä. Vastuullisuuden yhteydessä puhutaan useammin ilmasto- kuin ihmisoikeuskysymyksistä, mikä on myös yhtiön kannalta helpompaa.
– Ilmastoasioihin voi antaa antaa aina numeroita, esimerkiksi seitsemän prosenttia tai sata tonnia. Mutta tästä ei voi antaa numeroita. Se on aina vähän epämääräistä, eikä koskaan voi olla sataprosenttisen varma siitä, ettei ihmisoikeuksia loukata, Kurittu pohtii.
Nyt kiinnostavinta on yhtiön ulostulo.
– Odotan mielenkiinnolla, mitä painaa vaakakupissa aidosti. Näitä on helppo käsitellä silloin, kun strategia on pöydällä ja kivasti yhdessä mietitään, mutta tosipaikan tullen, kun valinta pitää tehdä, vastuullisuus todella punnitaan.
Marimekon hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila kritisoi torstaina 1.4. MTV:n haastattelussa sitä, että median huomio keskittyy liiaksi yhteen lauseeseen.
– Koko Marimekon vastuullisuusstrategia koskien myös sitä, mistä hankimme puuvillan ja kaikki meidän muut materiaalit löytyy meidän verkkosivuilta ja viime viikolla julkaistusta vuosikertomuksesta, Ihamuotila sanoi MTV:llä.
– Nettisivuillamme ja vuosikertomuksessa on aivan selkeästi sanottu, että emme hanki tällaisilta alueilta puuvillaa emmekä mitään muuta, kommentoi Ihamuotila MTV:lle antamassaan haastattelussa ja kiisti väitteen, jonka mukaan Kiina olisi painostanut yhtiötä.
Ihamuotila ei kuitenkaan vastannut kysymykseen siitä, miksi yhtiö poisti virkkeen verkkosivuiltaan.
Juttua korjattu 4.4. klo 18.30. Jutusta sai kuvan, että yhtiö oli poistanut Xinjiangia koskevan linjauksen myös tilinpäätöksestään, mutta linjaus oli poistettu vain verkkosivuilta. Jutusta poistettu myös maininta, ettei yhtiö ole kommentoinut kohua, ja lisätty Mika Ihamuotilan kommentit.
