Fortumin ylimääräisessä yhtiökokouksessa marraskuussa suunnattua maksutonta osakeantia vastustaneilla osakkailla on mahdollisuus testata yhtiökokouksen päätösten pätevyys moitekanteella käräjäoikeuteen. Pörssisäätiön lakijohtaja Jesse Collin arvioi, että kanteella olisi hyvät menestymisen mahdollisuudet.
Kanneoikeus on yhtiökokouksen päätökseksi tullutta esitystä vastaan äänestäneiden ohella kaikilla yhtiön osakkailla, jotka eivät ole myötävaikuttaneet päätöksen syntyyn. Moitekanteen pystyy siis nostamaan sellainenkin Fortumin osakas, joka ei ole ylimääräiseen yhtiökokoukseen osallistunut, eikä äänestänyt ennakkoon.
Fortumin ylimääräisestä yhtiökokouksesta 23.11.2022 ei ole vielä kulunut kolmea kuukautta, joten moitekanteen nostamisen määräajasta on vielä kolmisen viikkoa jäljellä.
Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus ei saa panna täytäntöön selvästi pätemätöntä tai osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä. Käytännössä päätöksen pätemättömyyden tai mitättömyyden ratkaisee tuomioistuin osakkeenomistajan nostaman moitekanteen perusteella.
– Oma oikeudellinen arvioni on, että jos (Fortumin) asia päätyisi tuomioistuimeen, tämä menisi mitä todennäköisimmin ennakkotapauksena korkeimpaan oikeuteen asti. Näkisin, että moitekanteella on hyvät menestymisen mahdollisuudet, vaikkakin oikeudenkäyntien lopputulosta on aina vaikea ennustaa, Pörssisäätiön lakijohtaja Jesse Collin sanoo.
Hänen mukaansa kriittinen kysymys on se, oliko osakeyhtiölain edellyttämä erityisen painava taloudellinen syy valtio-omistajalle suunnatulle maksuttomalle osakeannille olemassa osakeantipäätöksen päivämäärällä.
Oliko erityisen painava taloudellinen syy?
– Se arviointi on tehtävä päätöksentekohetken eli yhtiökokouspäivän tilanteen mukaan. Silloin tulisi arvioitavaksi, olisiko Fortum silloin marraskuussa saanut edullisemmilla ehdoilla lainaa muualta. Sitten tulisi arvioitavaksi myös, onko lainajärjestelyn kautta osakkeenomistajille tullut hyöty riittävän iso kompensoimaan osakeomistuksen laimentumisen. Itse arvelen, että marraskuussa energiamarkkinat olivat jo rauhoittuneet sen verran, ja jos vertaa miten muut energiayhtiöt ovat saaneet markkinoilta rahoitusta, ettei erityisen painavaa taloudellista syytä enää yhtiökokouspäivänä ollut olemassa. Lisäksi Fortum oli jo tiedottanut Uniper-kaupan saamisesta maaliin, Collin toteaa.
Fortumin ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi yhtiön hallituksen esityksen valtion sijoitusyhtiö Solidiumille suunnatusta maksuttomasta osakeannista vastineena Fortumin Solidiumilta saamalle 2,35 miljardin euron lainapaketille. Monet Fortumin pienomistajat kritisoivat lainapakettia kalliiksi. Sen korko on 14,2 prosenttia ja valtiolle suunnatut ilmaisosakkeet huomioon ottaen laskennallisesti lähes 20 prosenttia.
– Hyvän hallinnon näkökulmasta on ongelmallista, että ensimmäinen lainaerä, joka oli ehdollinen yhtiökokouksen päätökselle, oli nostettava ennen yhtiökokousta, Collin sanoo.
”Markkinakäytäntö lipunut vaaralliseen suuntaan”
Pörssisäätiö on itse yksi Fortumin osakkeenomistajista. Sen valtakirjalla lakijohtaja Jesse Collin äänesti yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen esitystä vastaan. Pörssisäätiö ei kuitenkaan ole nostamassa moitekannetta käräjäoikeuteen.
– Meillä on yleisenä linjana, jota tässäkin noudatamme, pyrkiä vaikuttamaan markkinakäytäntöihin yleisen keskustelun kautta. Nostamme mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita yleiseen keskusteluun ja vaikutamme ennaltaehkäisevästi näitä välineitä käyttäen markkinakäytäntöjen kehittymiseen myönteiseen suuntaan, Collin sanoo.
Hänestä kehitys ei viime aikoina ole mennyt myönteiseen suuntaan ainakaan suunnattujen antien osalta.
– Markkinakäytäntö on lipunut hieman vaaralliseen suuntaan. Viime vuosien tilastojen mukaan vaikuttaa siltä, että maksullisissa suunnatuissa anneissa valikoidulle joukolle annettava alennus on pikku hiljaa kasvanut. Viimeisimpänä tämä maksuttoman suunnatun annin tapaus on vähän sellainen trendi, että monenlaiset transaktiot tuppaavat menemään läpi, jos niitä ei moitita. Jos katsoo yhtiöiden pörssitiedotteita, niistä on ollut vaikea arvioida, onko antien taustalla ollut erityisen painava taloudellinen syy vai ei. Pörssitiedottamista olisi varaa kehittää niin, että osakkeenomistajat pystyisivät arvioimaan asiaa paremmin, Collin ehdottaa.
Hän toivoo Suomeenkin kehittyvän sellainen kulttuuri, jossa osakkeenomistajat haastavat rohkeammin pörssiyhtiöiden päätöksiä, jotka mahdollisesti rikkovat osakeyhtiölakia. Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa osakkeenomistajien kynnys juridisiin keinoihin on matalampi.
– Se toimii tietynlaisena pelotteena, ettei ihan liian rohkeita järjestelyjä lähdetä toteuttamaan, Collin arvioi.
Kanne voi olla kallis yksityissijoittajalle
Jesse Collin pitää epätodennäköisenä, että kukaan Fortumin osakkaana oleva yksityissijoittaja nostaisi moitekanteen.
– Kun asialla on ennakkotapauksen luonne, eli prosessissa mennään todennäköisesti päätyyn asti, niin siitä tulee hyvin kallis. Oikeudenkäyntikulut muodostuvat helposti mittaviksi. Jos nostamansa moitekanteen häviää, on riski vastapuolenkin kulujen tulemisesta maksettaviksi.
Ainakin monikansallisella pörssiyhtiöllä olisi varaa hankkia alan parhaat asianajajat palvelukseensa, jolloin kulut voivat nousta miljoonaan euroon per osapuoli. Fortumin henkilöomistajille riski voi olla liian suuri. Onko siis vaara, että mikäli moitekannetta ei nosteta, Fortumin mallista tulee ennakkotapaus, jota muutkin yhtiöt alkavat noudattaa?
– Ei välttämättä. Koska yksi yhtiö on toiminut näin, on toki aivan mahdollista, että joku muu ottaa mallia ja toteuttaa vastaavanaisen transaktion. Mutta tähän tapaukseen liittyvät energiamarkkinoiden erityispiirteet ja siitä johtuvat tiukat aikataulut. Pitäisi olla todella poikkeukselliset olosuhteet, että jokin muu yhtiö voisi sanoa, että heillä on samanlainen tilanne.
Jos Fortumin yhtiökokouspäätöksen pätevyys jää oikeudessa testaamatta, jää oikeustila siltä osin epäselväksi.
– Silloin jokaisen yhtiön pitäisi ottaa riski ja tehdä oma oikeudellinen arvionsa siitä, mikä on osakeyhtiölain mukaista. Tietysti moitekanteen riski olisi aina olemassa.
Kurikka ei nosta kannetta
Fortumin suurimmat omistajat valtion jälkeen ovat eläkevakuuttajia. Niistä ainakin Ilmarinen äänesti ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätökseksi tullutta esitystä vastaan, joten sillä olisi kanneoikeus. Ilmarisen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Liina Aulin ilmoittaa kuitenkin Viisaan Rahan lukijoille, ettei Ilmarisen haastattelu ole tällä kertaa mahdollinen.
Kymmenen suurimman omistajan joukossa on myös Kurikan kaupunki 0,7 prosentin osuudellaan. yhtiökokouksessa Kurikkaa edustanut hallintojohtaja Petri Lammassaari äänesti hallituksen esitystä vastaan. Lammassaaren mukaan kaupunki ei kuitenkaan ole nostamassa moitekannetta.
– Kurikka jätti eriävän mielipiteen ja ilmoitti pitävänsä kanteen nostamista mahdollisena, mutta ei kaupunki ota kuluriskiä asiassa. Asian juridinen puntarointi menisi todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen asti. Jo lokakuussa kävimme valtioneuvoston kansliassa kertomassa näkemyksemme, Lammassaari sanoo.
