Noin puolet suomalaisista sijoittajista pitää vastuullisuutta hyvänä asiana, mutta se ei ole kynnyskysymys isolle osalle sijoittajista. Peräti 14 prosenttia ilmoittaa, ettei vastuullisuudella ole lainkaan merkitystä sijoituskohdetta valitessa, selviää Nordean teettämästä kyselystä.
Tällä hetkellä vain kolmannes haluaa täyden varmuuden, että sijoitukset ovat vastuullisesti hoidettuja ja peräti 14 prosenttia ilmoittaa, ettei vastuullisuudella ole lainkaan merkitystä. Naiset arvottavat sijoitustensa vastuullisuuden edelleen miehiä korkeammalle.
– Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia sijoitustensa vastuullisuudesta, sillä 39 prosenttia naisista halusi varmuuden siitä, että omat sijoitukset ovat vastuullisesti hoidettuja, kun miesten keskuudessa vastaava osuus oli 27 prosenttia. Noin puolet suomalaisista sijoittajista (48 prosenttia) pitää vastuullisuutta hyvänä asiana, mutta se ei ole kynnyskysymys sijoituskohdetta valittaessa. Samankaltaisia havaintoja teimme vastaavassa tutkimuksessa jo kolme vuotta aiemmin, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
”Luvut yllättivät suuruudellaan”
Miehistä joka viides ilmoitti, ettei vastuullisuudella ole merkitystä ja naisistakin näin ajatteli 6 prosenttia vastaajista. Vuonna 2018 toteutetussa vastaavassa tutkimuksessa 6 prosenttia vastaajista kokonaisuudessaan ilmoitti, ettei vastuullisuus merkitse heille sijoituskohdetta valittaessa, joten luku on kasvanut.
–Olisin itse odottanut, että tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista olisi vaikuttanut niin, että vastuullisuudella olisi merkitystä jo ihan kaikille sijoittajille. Ehkä sitä, miten kokonaisvaltaisesti sijoitusten vastuullisuus vaikuttaa myös esimerkiksi tuottoon, ei vielä ymmärretä riittävän laajalti, kommentoi Nordean sijoituspalveluista vastaava johtaja Tanja Eronen.
Ilmastonmuutos laskee sijoitusten tuottoja
Nordean vastuullisuusjulkaisun (How climate change affects return on your investments, 2021) mukaan ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan sijoitusten tuottoon pitkällä aikavälillä. Ilmaston lämpenemisestä aiheutuu kustannuksia, jotka laskevat tuottavuutta ja sitä kautta heijastuvat myös sijoitusten tuottoihin.
– Kustannuksia syntyy lämpötilan nousun myötä. Esimerkiksi lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus häiritsevät tuotannon infrastruktuuria, mikä heikentää talouskasvua. Myös vähäpäästöisempään teknologiaan siirtyminen aiheuttaa teknologiakustannuksia. Tuottavuuden kasvu on yksi talouskasvun vetureista, ja sen pieneneminen heijastuu myös sijoitusten tuottoihin, Tanja Eronen selittää.
Hän lisää, että Pohjoismaissa vaikutukset ovat suhteellisesti pienemmät kuin niissä maissa, joissa keskilämpötila on jo nyt korkea tai joilla on suuret fossiilisten polttoaineiden varannot. Myös vähähiiliseen talouteen siirtymisen kustannukset jäävät Pohjoismaissa yleisesti pienemmiksi kuin muualla.
– Kuitenkin myös esimerkiksi ICPP:n raportti vahvisti, että ilmastonmuutos vaikuttaa kehittyvien talouksien lisäksi myös suuriin markkinoihin ja sitä kautta esimerkiksi korkotasoihin, Eronen sanoo.
Epävarmuutta Nordean laskelmiin aiheutuu siitä, miten eri maiden hallitukset ryhtyvät toteuttamaan vähähiiliseen talouteen siirtymistä ja miten hiiliveron kaltaiset toimenpiteet vaikuttavat tuottavuuteen.
– Vastuullisuus on nousemassa sijoittamisen megatrendiksi, ja yhä suurempi osa markkinoille virtaavasta uudesta rahasta kohdistuu tuotteisiin, joissa vastuullisuus on osa sijoituspolitiikkaa. Tuore tutkimuksemme ja toisaalta kysely osoittavat kuitenkin, että vielä on tehtävää tietoisuuden lisäämisessä, Eronen päättää.
