Kuukauden osakkeessa esittelemme jonkin mielenkiintoisen, ajatuksia herättävän osakkeen. Osake saattaa olla esittelyhetkellä joko hyvä tai huono sijoituskohde, eikä esittelyssä anneta sijoitussuosituksia. Nämä päätökset jätetään lukijalle.
Heinäkuun osakkeeksi on valittu Wärtsilä. Yhtiöllä ei ole selkeää kasvollista omistajaa, mutta Ehrnroothin suvulla on ollut Fiskarsin kautta merkittäviä omistuksia yhtiössä ja lisäksi suvun jäseniä on toiminut Wärtsilän hallinnossa.
Kasvollista omistajaa pidetään hyvänä asiana. Kun suvun varat ovat kiinni yhtiössä, yhtiöiden liiketoimintaa halutaan kehittää pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti. Usein sukuomisteisten yhtiöiden osinkotuotto on keskimääräistä korkeampi. Riskinä on, että osinko halutaan pitää vuodesta toiseen korkeana, vaikka tulos ei siihen antaisi aihetta.
Wärtsilän kohdalla tätä riskiä tuskin on, kun liiketoiminta on vuosia ollut terveellä pohjalla. Yhtiö on aina ollut tietyllä tavalla tylsä – sellainen, joka ei herätä suuria tunteita, perinteisellä toimialalla oleva hyvin hoidettu yhtiö, jonka toiminta vuodesta toiseen on ollut varsin ennustettavaa.
Wärtsilällä on puoliksi kasvollisena omistajana lisäksi ruotsalainen Investor 17,7 prosentin omistusosuudella. Investor on Wallenbergin suvun sijoitusyhtiö ja sen periaatteina on pitää omistuksiaan pitkään. Investorilla on salkussaan osakkeita 11 pörssiyhtiöstä ja Wärtsilä on yksi näistä.
Kappalemääräisesti Wärtsilän suurin omistajaryhmä ovat kuitenkin kotitaloudet: osakkaista 93,76 prosenttia on kotitalouksia, vaikka näiden omistusosuus on 19,86 prosenttia kaikista osakkeista. Kotitaloudet ovat uskollinen omistajaryhmä, joka pitää osakkeita salkussaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.
Historiassa monta käännettä
Wärtsilä kuuluu Helsingin pörssin päälistan suuriin yhtiöihin. Yhtiö on perustettu 1897 ja vuoteen 1975 asti nimenä oli Lohjan Kalkkitehdas Oy, vuoteen 1990 Oy Lohja Ab ja vuoteen 2000 Metra Oy.
Muuntuminen sementtituotannosta konepajaksi käynnistyi vuonna 1991, kun Metraan fuusioitiin konkurssiin mennyt Wärtsilä Meriteollisuus, ja silloisesta Wärtsilästä (perustettu 1834) jäivät jäljelle dieselmoottorituotanto, saniteettiposliini (Oy Arabia Ab) ja Abloyn lukkotuotteet.
Samana vuonna tuolloinen Metra hankki Imatra Steelin. 1991-1992 luovuttiin elektroniikasta (aloitettu vuonna 1949), 1992-1994 luovuttiin rakentamiseen liittyvistä aineista ja tuotteista sekä matkailuvaunuista, vuonna 1994 myytiin Abloyn enemmistö, ja vuonna konsernista 1999 irtautui kylpyhuonekalusteita valmistava Sanitec ja listautui Helsingin pörssiin (poistui ostotarjouksen johdosta pörssistä 2001).
Nykyinen Wärtsilä on keskittynyt laivojen koneisto-, propulsio- ja ohjausjärjestelmiin, moottorikäyttöisiin voimaloihin, hybridiaurinkovoimaloihin sekä erilaisiin energianhallintajärjestelmiin.
Mollivoittoinen alkukesä
Wärtsilän osake oli maaliskuusta 2009 lähtien nousutrendissä lokakuulle 2017 saakka. Tänä aikana osake nousi 2,75 eurosta 20,67 euroon. Sen jälkeen kurssi on ollut sahaavassa laskussa ja osakkeen kurssi on pysynyt kymmenen vuoden trendilinjallaan aina kesäkuun 2019 alkupuolelle asti, jolloin kurssi oli 13,50 euron tuntumassa.
Nyt heinäkuun alussa kurssi on laskenut alle 13 euroon ja on liikkunut kuukauden sisällä päivittäisessä kaupankäynnissä 12,26-13,43 euron välillä.
Yksi syy alamäelle on ollut, että J.P. Morganin analyytikkomuutti heinäkuun alussa suosituksensa Wärtsilän osakkeelle ”negatiiviseksi” aiemmasta ”positiivisesta”. Lisäksi amerikkalaispankki laski tavoitehintansa 16,40 eurosta 12,50 euroon.
Wärtsilän internetsivulla on osakemonitori, joka tarjoaa monia tietoja osakkeesta ja sen kurssikehityksestä. Se löytyy täältä.
Hyvin kannattava
Liikevaihtoa tarkasteltaessa Wärtsilän liikevaihto on nyt 2019 samalla tasolla kuin 2009. Vuosina 2010 – 2018 liikevaihto jäi alle nykytason, ja alimmillaan vuonna 2011 se oli 20 prosenttia nykytasoa alempana. Jos tarkastellaan Wärtsilää vuodesta 2011 eteenpäin, luvut ovat jo kohtuullisempia.
Liikevaihto on kasvanut vuosina 2011-2018 keskimäärin 3,3 prosenttia. Samalla p/e-luku on vaihdellut välillä 14,6 ja 25,8 ja p/b välillä 2,7-4,4. Oman pääoman tuotto ROE on välillä 17-22 prosenttia, omavaraisuusaste 41-47 prosenttia ja velkaantuneisuus (gearing) 5-27 prosenttia. Osinkotuotto on ollut 2,8-4,0 prosenttia, ja osinko on kasvanut 0,30 eurosta 0,48 euroon.
Wärtsilän kannattavuus on erinomainen ja se maksaa varsin hyvää osinkoa, mutta kasvu on ollut vaatimatonta. Orgaanista kasvua eli uusien laitteiden myyntiä pitäisi saada lisää. Tätä kautta myös laitekanta kasvaa, jota syklisyyttä tasoittava huoltotoiminta voi hyödyntää. Huoltotoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta onkin lähes 50 prosenttia.
Tavoitteet: saavutettu
Wärtsilä kertoo taloudellisiksi tavoitteikseen seuraavaa:
- Liikevaihto: Tavoitteemme on kasvaa nopeammin kuin maailman bkt.
- Kehitys: Vuonna 2018 Wärtsilän liikevaihto kasvoi viisi prosenttia 5,174 miljardiin euroon.
- Liikevoitto: Liikevoittotavoitteemme (EBIT) on 14 prosenttia suhdannesyklin huipulla. Syklin pohjalla tavoitteena on säilyttää kymmenen prosentin liikevoitto.
- Kehitys: Vuonna 2018 vertailukelpoinen liikevoitto oli 577 miljoonaa euroa eli 11,2 prosenttia liikevaihdosta.
- Pääomarakenne: Tavoitteemme on, että nettovelkaantumisasteemme on alle 0,50.
- Kehitys: Vuonna 2018 nettovelkaantumisaste oli 0,14.
- Osinko: Tavoitteena on jakaa vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.
- Kehitys: Vuonna 2018 päättyneeltä tilikaudelta jaettiin 0,48 euroa osakkeelta eli 73,7 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.
Wärtsilä listaa myös laajasti kestävän kehityksen tavoitteensa. Yhtiö onkin päässyt maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalle (lähes 6 000 yrityksen joukosta). Lisäksi se on mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä.
Globaali suuryritys
Wärtsilän liikevaihto on 5,2 miljardia euroa ja henkilöstöä sillä on 19 294.
Maantieteellisesti Amerikan (Pohjois- ja Etelä-Amerikka) osuus on 24 prosenttia, Euroopan 29, Afrikan viisi ja Aasian 36 prosenttia.
Laivojen keskinopeissa päämoottoreissa Wärtsilä on markkinajohtaja. Sen merkittäviä kilpailijoita ovat Caterpillar (MAK) sekä MAN Diesel.
Apumoottorimarkkinat ovat pirstoutuneet ja hintakilpailu on kovaa. Siinä kilpailijoita ovat MAN, sen lisenssivalmistajat sekä Hyundai Heavy Industries.
Energy-segmentissä kilpailijoita ovat kaasuturbiinivalmistajat General Electric sekä Siemens. Pienemmissä voimalaoissa kilpailijoita ovat polttomoottorivalmistajat MAN Diesel, GE, Caterpillar (MAK) ja Rolls Royce.
Energiajärjestelmissä kilpailijoita ovat esimerkiksi NEC ja Tesla.
Alihintainen osake?
Wärtsilää seuraa 20 pankkiiriliikettä ja analyytikkoa. Vara Researchin konsensusennusteen mukaan osakkeen tavoitehinta on 15,72 euroa ja mediaani 16,00 euroa.
Määritettäessä Wärtsilän osakkeen hintaa kassavirta-analyysilla ja arvioitaessa kassavirran kasvuksi 2,5 prosenttia sekä pääoman painotetuksi kustannukseksi ( WACC ) 5,7-7,7 prosenttia, saadaan Wärtsilän osakkeen hintahaarukaksi 18,80-31,10 euroa.
Tämän hetken 12,56 euron kurssi on runsaasti alle näiden odotusten.
Parannusta luvassa?
Vuodelle 2019 liikevaihdoksi arvioidaan 5 602 miljoonaa euroa, missä on kasvua edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Vuonna 2020 vastaavien lukujen odotetaan olevan 5823 miljoonaa euroa sekä neljä prosenttia.
Vastaaville vuosille p/e-luvut olisivat 18,4 ja 15,8, kun taas p/b-luvut olisivat 3,4 ja 3,1. Oman pääoman tuotto (ROE) 18 ja 19 prosenttia sekä osinko 0,52 euroa ja 0,56 euroa, mikä antaa osinkotuotoksi 3,5 prosenttia ja 3,8 prosenttia.
Wärtsilä ei ole näillä mittareilla huippuhalpa, mutta kohtuullisesti hinnoiteltu.
Huolimatta arvioista. joiden mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu ja Wärtsilä olisi Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan kärsijöiden joukossa, olen optimisti ja arvioin, että Trump haluaa keinolla millä hyvänsä pitää osakemarkkinat nousussa ja talouskasvun nousevana kautensa loppuun eli vuoden 2020 loppuun saakka. Tämän perusteella uskon osakemarkkinoilla olevan nousumahdollisuuksia vielä 2020 puolelle saakka.
Wärtsilän osake on tällä hetkellä kohtuullisesti hinnoiteltu, ja ostinkin sitä omaan pitkäkestoiseen salkkuuni 12,88 ja 12,91 euron hintaan. Tämä ei ole sijoitussuositus ja voin olla osakkeen näkymistä täysin väärässä. Jos osakkeen kurssi painuu laskuun, pitää ensi kevään yhtiökokouksen kahvitilaisuudessa ottaa lautaselle kaksi pullaa, jotta reaaliosinko edes hieman tasoittaisi kurssilaskua.
Tomi Salo
Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
Kirjoittaja omistaa Wärtsilän osakkeita ja on tankannut niitä lisää.
