Taantuman alkaessa kullan hinta pääsääntöisesti hieman laskee. Voima Goldin Head of Voima Markets, <b>Sam Laakso</b> selittää ilmiön johtuvan siitä, että osakkeiden arvon laskiessa markkinoilla halutaan tasapainottaa isoja portfolioita, joissa on sekä kultaa että osakkeita.
– Kun osakkeiden hinnat laskevat, sijoittajat pyrkivät ylläpitämään salkun prosentuaalista tasapainoa myymällä eri omaisuusluokkia. Tämän vuoksi salkuista myydään tasaisesti kaikkia omistuksia, mikä aiheuttaa myyntipainetta myös kullan hinnalle, hän selventää.
Taantuman jatkuessa kulta yleensä pärjää hyvin ja laskee vähemmän kuin osakkeet. Laakson mukaan kulta myös tavallisesti nousee uusiin huippuihin osakkeita nopeammin.
– Jokainen taantuma on yksilöllinen, mistä johtuen osakkeet, velkakirjat ja kulta käyttäytyvät aina hieman eri tavalla eri taantumissa, Laakso huomauttaa.
Viimeisen 12 kuukauden aikana kulta on pitänyt arvonsa hyvin. Fyysisen kullan hinta on Laakson mukaan noussut euroalueella noin kahdeksan ja puoli prosenttia samalla, kun osakkeet ovat pitkälti pakkasella ja inflaatio on seitsemän, kahdeksan prosentin luokkaa Suomessa ja kymmenen prosentin hujakoilla Euroalueen laajuisesti.
Vuoden alussa fyysisen kullan kysynnässä oli kova piikki. Nyt kullan hinta näyttää tasaantuneen, ja tämän vuoden huipusta on tultu kymmenisen prosenttia alas.
Kiinnostuksessa kultamarkkinaan on nähtävissä iso ero länsimaiden ja Aasian välillä.
Isoin ajuri kullan hinnalle on Laakson näkemyksen mukaan keskuspankkien valtioiden velkakirjojen ostot:
– Niitä ostamalla keskuspankit lisäävät kierrossa olevan rahan määrää. Rahan määrän kasvu ei kuitenkaan luo uusia resursseja tai talouskasvua. Kun kierrossa olevan rahan määrä kasvaa, entistä suurempi määrä rahaa kilpailee samasta rajallisesta määrästä hyödykkeitä ja resursseja. Koska kultaa on rajallinen määrä, kierrossa olevan rahan määrän lisääminen nostaa kullan hintaa tässä valuutassa mitattuna.
10–30 prosentin nousuvara?
Markkina-analyysejä itsekin laativa Laakso näkee, että kullan hinta tulisi nousemaan euroissa mitattuna 10–30 prosenttia nykytasosta vuoden 2023 loppuun mennessä.
– Markkina oli ylisaturoitunut tämän vuoden alussa ja maaliskuussa kullassa käytiin jo liki 20 prosentin nousussa. Kullan hinnassa 10–30 prosentin nousu tältä tasolta ei olisi kovin radikaalia, hän toteaa.
Vuoden 2019 lopulla kullan kysyntä oli kovaa ja hintaralli jatkui vuoden 2020 alkupuolella. Laakso sanoo, että sen jälkeen on menty aika sivuttain ja kullan hinta on konsolidoinut puolentoista, kahden vuoden ajan.
– Nyt konsolidaatio alkaa olla valmis. Rahapolitiikan kiristyminen loppuu H1:n aikana ja siirrytään taas elvyttävään rahapolitiikkaan, kun taloudet alkavat sakata Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
– Kullan hinta on ensi vuonna ylimmillään 61,50–72,70 euroa per gramma, Laakso arvioi.
Kulta kiinnostaa eri aikoina Länsimaissa ja Aasiassa
Kiinnostuksessa kultamarkkinaan on nähtävissä iso ero länsimaiden ja Aasian välillä. Länsimaissa mennään trendin mukaan niin, että kun kulta trendaa ylöspäin, se herättää kiinnostusta, kun taan silloin, kun se trendaa alaspäin, kiinnostus vähenee. Sen sijaan Aasian isoissa markkinoissa fyysisen kullan kysyntä on vahvinta sen hinnan laskiessa, jolloin sen ajatellaan olevan alennusmyynnissä.
Syynä Laakso näkee sen, että Länsimaissa eletään kvartaalitaloutta ja sijoituksia arvioidaan lyhyellä aikavälillä.
– Aasiassa maailman menoa tarkastellaan pitemmällä tähtäyksellä ja kulta nähdään ennen kaikkea yli sukupolvien kestävänä arvonsäilyttäjänä eikä niinkään pikavoittojen lähteenä kuten joskus länsimaissa nähdään, Laakso kertoo.
– Historiallisesti katsottuna voittajia ovat olleet he, jotka ovat hankkineet kultaa sen hinnan laskiessa.
