Tanskalaispankki liittyi muiden talousennustajien joukkoon ja laski ennustettaan Suomen talouden näkymistä.
Suomen talous kasvaa tänä vuonna Danske Bankin mukaan 1,2 prosenttia, kun pankki odotti vielä keväällä hieman parempaa eli 1,3 prosentin kasvua. Ensi vuonna kasvu hidastuu edelleen ja jää 0,8 prosenttiin. Edellisessä ennusteessa Danske odotti vielä 1,0 prosentin talouskasvua vuodelle 2020.
– Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet, mutta taantumaa ei silti ole toistaiseksi syytä odottaa, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
– Maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa suomalaisiin teollisuusyrityksiin enenevässä määrin, mutta kotitalouksilla on edelleen melko hyvin pullat uunissa. Kuluttajat saavat tukea nousevista palkoista, matalasta korkotasosta ja alhaisesta inflaatiosta.
Työllisyyden hyvä kehitys näyttää nyt katkeavan ja samalla hallituksen tavoite lipuu entistä kauemmaksi.
– Työllisyys on historiallisesti korkealla tasolla, mutta aika paljon pitäisi tapahtua, että hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste toteutuisi, eivätkä toistaiseksi esitellyt toimenpiteet vakuuta. Jäljellä oleva työttömyys on pääosin rakenteellista, eikä suhdannetilanteen jäähtyminenkään auta lisäämään työllisyyttä, Appelqvist arvioi.
Asuntomarkkinoiden vire on jatkunut kesällä edelleen kohtalaisen hyvänä, mutta vuoden loppua lähestyttäessä rakentaminen hidastuu.
– Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkuu, mutta uusien asuntojen tarjonnan kasvu pitää hintapaineet maltillisina myös kasvukeskuksissa.
Globaalitalous sekavassa tilanteessa
Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna. Taustalla ovat useat jännitteet kauppapolitiikassa ja sen aiheuttama epävarmuus, mutta myös vapaiden resurssien niukkeneminen nousukauden jälkeen.
– Myönteistä on, että suhdanteiden heikkeneminen on tapahtunut rauhalliseen tahtiin ilman akuutteja kriisejä suurissa talouksissa. Italia kävi viime vuonna taantumassa ja Saksa näyttäisi tänä vuonna vajonneen loivaan taantumaan, mutta ilman paniikkia. Euroalueen talouden kuva pysyy vaisuna vuonna 2020, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi.
Heikentynyt taloustilanne on saanut Euroopan keskuspankin muuttamaan politiikkaansa. Koronnostojen sijaan luvassa on löysempää rahapolitiikkaa.
– Suomalaiselle asuntovelalliselle tämä voi olla helpotus useaksi vuodeksi, sillä lainakorot pysyvät matalina. Keskuspankit eivät kuitenkaan pysty yksin palauttamaan talouskasvua, ja rahapolitiikan perinteiset keinot ovat vähissä etenkin euroalueella, missä ohjauskorot ovat jo ennätysalhaalla ja arvopapereiden osto-ohjelma on jälleen käynnistetty.
Kuoppamäen mukaan EKP:n pääjohtajan Mario Draghin vaatimukset euromaiden finanssipoliittisesta elvytyksestä voivat olla hankala toteuttaa tehokkaasti, vaikka useilla mailla olisikin halua lisätä menojaan.
– Talouden resurssit, kuten työvoima, ovat likimain täyskäytössä monissa EU-maissa, joten finanssipoliittinen elvytys tarvitsisi rinnalleen rakenteellisia uudistuksia ja tehokkaammin toimivaa yhteismarkkinaa. Perustuslain kirjaus velkajarrusta puolestaan hidastaa Saksan toimia, Kuoppamäki sanoo.
