Suomalaiskotitalouksien varallisuus kasvoi sijoitustuottojen ansiosta hyvin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. LähiTapiola Varainhoidon laskeman kotitalouksien varallisuusindeksin mukaan kotitalouksien varallisuus kasvoi 1,8 prosenttia viime vuoden lopulla koko maassa.
Koko vuonna kotitalouksien varallisuus tuotti 2,3 prosenttia, mikä on toiseksi paras liukuvan vuoden tuotto indeksin historiassa. LähiTapiola Varainhoidon laskemassa kotitalouksien varallisuusindeksissä ovat mukana kotitalouksien omistamat omat asunnot, talletukset, rahastot sekä pörssiosakkeet. Varallisuusindeksin seuraamat varat kattavat keskimäärin 67 prosenttia kotitalouksien koko varallisuudesta.
– Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi kertoo markkinavoimien vaikutuksen varallisuuden kehitykseen. Varallisuuden keskittyminen pääasiassa omaan kotiin johtaa siihen, että oman talouden toimintaympäristö voi paikallisesti olla hyvin erilainen kuin koko maassa keskimäärin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
– Kannattaa myös huomioida, että varallisuus ei ole pelkästään markkinavoimien armoilla, vaan säästämällä ja sijoittamalla voi muuttaa oman talouden kohtaloa, Nummiaro korostaa.
Asuntomarkkinat eivät ole immuuneja talouskriiseille – hajauta varoja muuallekin
Kotitalouksien varallisuuden kasvussa on kuitenkin selviä alueellisia eroja, Nummiaro sanoo. Pääkaupunkiseudulla varallisuus on kasvanut selvästi muuta maata enemmän nousseiden asuntohintojen sekä suuremman rahoitusvarallisuuden määrän ansiosta.
– Iso osa varallisuuden kehityksestä selittyy asuntohintojen kehityksellä. Viimeisimmän vuoden aikana isoimmat arvonnousut on koettu Pääkaupunkiseudun omakotitaloissa, mitä koronakriisin kotipainotteiset käyttäytymismuutokset ovat myös tukeneet. Omakotitalot ovat kuitenkin aiemminkin käyttäytyneet hyvin syklisesti, joten arvonnousun jatkumiseen ei voi tuudittautua.
– Kasvukeskuksissakaan asuntomarkkinat eivät ole immuuneja mahdollisille talouskriiseille, joten varallisuutta kannattaa hajauttaa muillekin markkinoille.
Nummiaron mukaan koko maassa oman asunnon arvo on laskenut neljässä vuodessa noin 500 euroa per kotitalous. Samanaikaisesti rahoitusvarallisuus eli käytännössä pörssiosakkeet ja rahastot ovat tuottaneet noin 7 100 euroa per kotitalous. Näin varallisuus yhteensä on markkinavoimien vuoksi kasvanut noin 6 600 euroa per kotitalous. Vuodessa keskimääräisen suomalaiskotitalouden kyseisten varallisuuserien tuotto on ollut yhteensä runsaat 4 000 euroa.
– Asunnon arvon laskuun voi varautua kuukausisäästämällä muihin sijoituskohteisiin. Muualla Suomessa kuin Pääkaupunkiseudulla olisi pitänyt säästää keskimäärin 100 euroa kuukaudessa asunnon arvonlaskun neutraloimiseksi. Itä-Suomessa säästötarve olisi ollut 236 euroa kuukaudessa. Näissä arvioissa ei ole huomioitu säästöjen tuottoja. Säästöt hajauttavat kokonaisvarallisuutta myös muihin tuottolähteisiin kuin paikallisiin asuntomarkkinoihin.
Kotitaloudet, nettovienti ja julkinen kysyntä tukevat talouskasvua
LähiTapiolan Varainhoidon Talous- ja varallisuuskatsaus kertoo myös LähiTapiolan ennusteet Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä, inflaatiosta, työttömyysasteesta.
LähiTapiolan ennusteen mukaan Suomen kuluvan vuoden talouskasvu yltää 2,6 prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 2,3 prosenttia ja vuonna 2023 1,2 prosenttia.
– Vielä talvella olemme rajoitusten ja itsesuojelun armoilla, mutta kevät ja rokotukset rohkaisevat täyttämään patoutuneita kulutustarpeita, Nummiaro sanoo.
– Kotitalouksien kulutuksen lisäksi nettovienti ja julkinen kysyntä tukevat talouskasvua vuonna 2021, mutta investoinnit ehtivät talkoisiin vasta seuraavana vuonna.
Nummiaro uskoo, että Suomen talous palaa edelliseen huippuunsa kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Finanssikriisin jälkeen Suomen taloudelta kesti kymmenen vuotta ennen kuin se saavutti finanssikriisiä edeltäneen tason. Taloudelta kestäisi näin huomattavasti lyhyempi aika toipua koronakriisistä, mutta epävarmuus on yhä suuri.
Talouden toipumisessa kotitalouksilla on iso rooli, mutta koronakriisi ei ole kohdellut kotitalouksia tasapuolisesti. Osalla velkaongelmat ovat kärjistyneet, vaikka kokonaisuudessaan kotitalouksilla on jäänyt rahaa ennätyspaljon säästöön.
Moni on joutunut turvautumaan säästöihinsä muun muassa eteen tulleen työttömyyden vuoksi. Tänä vuonna työttömyys kuitenkin näyttää hellittävän. LähiTapiolan ennusteen mukaan työttömyysasteen laskevan alle 8 prosentin.
Inflaation LähiTapiola odottaa normalisoituvan 1,2 prosenttiin tänä vuonna.
LähiTapiola julkistaa Talous- ja varallisuuskatsauksen neljä kertaa vuodessa. Seuraava katsaus ilmestyy toukokuussa.
LähiTapiolan Talous- ja varallisuuskatsaus
LähiTapiola laskee kotitalouksien varallisuusindeksiä, joka koostuu kotitalouksien omista asunnoista, talletuksista, rahastoista ja pörssiosakkeista. Näiden neljän varallisuuserän määrät on määritetty Tilastokeskuksen Kotitalouksien Varallisuus 2016 -tutkimuksen perusteella. Indeksi on markkina-arvoperusteinen.
Indeksin tarkoitus on havainnollistaa kotitalouksien varautumisen ja vaurastumisen toimintaympäristöä. Indeksi seuraa arvonmuutosten vaikutusta kotitalouksien varallisuuteen.
