Euroalueen talouskasvu elpyy 4,9 prosentin kasvuvauhtia tänä vuonna, arvioidaan Euroopan johtavien taloustutkimuslaitosten julkaisemassa EUROFRAME-ennusteessa. Voimakasta kasvua on edeltänyt viime vuoden koronakriisin aiheuttama historiallinen pudotus euroalueen tuotannossa, raportissa todetaan.
Viime syksynä alkanut koronan toinen aalto painaa kuitenkin kasvua alaspäin vielä vuoden 2021 alussa hidastaen näin jo kesällä alkanutta elpymistä. Talouden elpymisen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna rokotusten nyt alettua. Koronakriisi iski erityisen lujaa euroalueen työttömyyslukuihin, jotka olivat olleet ennen kriisiä pitkään suhteellisen matalalla tasolla.
Euroalueen talouskasvu on tänä vuonna keskimäärin 4,9 prosenttia, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan. Covid-19-pandemia johti historialliseen talouden supistumiseen keväällä 2020, ja koko vuoden tuotanto laski euroalueella arvioiden mukaan peräti 7,4 prosenttia.
— Talouden odotetaan elpyvän vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana rokotusten alettua. Koronatilanteen pahentuminen vuoden 2020 loppupuolella hidasti jo kesällä alkanutta talouden elpymistä ja painaa kasvua vielä vuoden 2021 alkupuolella, sanoo ETLAn ennustepäällikkö Markku Lehmus, yksi EUROFRAME-ennusteen laatijoista.
Teollisuudessa vahvaa kasvua, palveluala rajoitustoimien kurituksessa
ETLAn Markku Lehmuksen mukaan teollisuussektori osoittaa edelleen jatkuvaa kasvua euroalueella, kun taas palvelualan toimintaa rasittavat rajoitustoimenpiteet. Tuotannon ja kulutuksen odotetaan elpyvän melko voimakkaasti patoutuneen kysynnän vuoksi toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Vuonna 2022 elpyminen jatkuu maltillisemmalla 3,1 prosentin kasvuvauhdilla.
Koronan toisen aallon aiheuttamat rajoitustoimenpiteet viimeisellä vuosineljänneksellä sekä vuoden 2021 alussa ovat heikentäneet kuitenkin bkt:n lyhyen aikavälin näkymiä, EUROFRAME-ennusteessa todetaan.
Globaalia toipumista johtaa Kiina, jonka talous palautui yhtenä harvoista maista kriisiä edeltäneelle tasolle koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Kiinan määräämät sulkutoimenpiteet uusien koronatapausten ilmennettyä voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti myös maailmankaupan talousnäkymiin tänä vuonna.
Työttömyys lisääntynyt, maiden välillä eroja
Monien euromaiden työttömyysluvut olivat olleet ennen Covid-19-kriisiä pitkään varsin alhaisella tasolla. Helmikuussa työttömyysaste oli vielä koko EU-alueella 7,2 prosenttia, kun heinäkuuhun mennessä se oli kohonnut 8,7 prosenttiin. Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja.
Euroalueella työttömyyden kasvu oli yleensä vähäistä verrattuna tuotannon laskuun sekä Yhdysvaltoihin, jossa työttömyysaste oli huhtikuussa kohonnut 3,5 prosentista liki 15 prosenttiin. Euroopassa koronakriisin negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoihin lievennettiin muun muassa lyhennetyllä työajalla sekä lomautuksilla.
Suomessa työttömyysaste oli viime marraskuussa 8,1 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli ollut 6,7 prosenttia.
– Suomessa työmarkkinoiden sokki vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli vakava, mutta sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti. Suomessa jo olemassa ollut lomautusjärjestelmä oli luultavasti tärkein iskunvaimennin työmarkkinoilla viime vuonna, sanoo Lehmus.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan euroalueella 8,8 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan vähitellen 8,2 prosenttiin vuonna 2022.
Etla on yksi kymmenestä EUROFRAME-ennustetta laativista eurooppalaisista taloustutkimuslaitoksista. Yhteisen ennusteen laadintaan osallistuu joukko arvostettuja tutkimuslaitoksia ympäri Eurooppaa, muun muassa DIW Berlin ja IfW-Kiel Saksasta, National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Britanniasta ja Bureau for Economic Policy Analysis (CPB) Hollannista.
Tuore EUROFRAME-raportti löytyy kokonaisuudessaantäältä.
Etla julkistaa Suomea koskevan talousennusteensa maanantaina 15.3.2021.
