Teollisuustuotanto pysyi Suomessa käynnissä koronapandemian pahimpienkin vaiheiden aikana. Se on yksi syy, miksi koronan taloudelliset vaikutukset ovat jääneet Suomessa vertailumaita vähäisemmiksi.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen toteaa, ettei teollisuus Suomessa romahtanut koronan takia samalla tavalla kuin monessa muussa maassa.
– Koronatilanne on ollut koko ajan sen verran hyvä, että talous on pystytty pitämään auki ja tuotanto käynnissä, Kostiainen sanoi Helsingin Satama- ja logistiikkapäivän seminaarissa 3.11.2021.
– Meillä on myös aika pitkät tilausketjut. Jos otetaan esimerkki teollisuustuotannosta, vaikkapa Turun telakalla valmistettava laiva, niin ei sitä lyödä kiinni puolivalmiina. Se tehdään loppuun ja tuotanto pysyy käynnissä, vaikka muualla olisi jo valot sammutettu.
Toisena syynä Suomen nopeaan toipumiseen Kostiainen mainitsi palvelusektorin ja erityisesti turismin vähäisen merkityksen moneen muuhun maahan verrattuna.
– Matkailu- ja ravintola-ala tuo bkt:n arvonlisästä suunnilleen viisi prosenttia, vaikka työllistääkin suhteessa paljon enemmän. Sen vaikutus ei ole niin suuri kuin monessa muussa maassa.
Kostiainen totesi, ettei tavarakauppa romahtanut pandemian missään vaiheessa, mutta palvelujen osuus pahimmillaan 70 prosenttia. Nordean tilastot kotimaisista korttimaksuista osoittavat nyt myös palvelujen osuuden palautuneen koronaa edeltävälle tasolle.Kolmantena tekijänä Kostiainen pitää suomalaisten hyviä valmiuksia tietotekniikan hyödyntämiseen.
– Etätöihin siirtyminen tapahtui Suomessa aika luonnollisesti. Kaikki suunnilleen tiesivät, mitä se tarkoittaa, vaikka tietysti se oli iso hässäkkä monessa firmassa. Paljon isompi hässäkkä oli kuitenkin siellä, missä kaikilla on isot pöytäkoneet, ja sitten ruvetaan repimään piuhoja seinästä. Meillä vain otettiin läppäri kainaloon ja mentiin himaan, Kostiainen kuvaili.
Meneekö inflaatio palkkoihin?
Suomen talouden näkymään vaikuttaa Kostiaisen mukaan keskeisesti, valuuko inflaatio palkkoihin, vai jääkö se lyhytkestoiseksi hintapiikiksi, joka on seurausta pääasiassa energiahintojen noususta.
– Aiemmin ajateltiin, ettei inflaatio ulotu palkkoihin, koska on niin paljon työttömyyttä. Työvoimapulasta johtuen työntekijöillä alkaa kuitenkin nyt olla hinnoitteluvoimaa. He voivat pyytää kompensaatiota sille, että kuluttajahinnat nousevat. Työn hinnan muodostuminen näkyy sitten palveluhinnoissa, ja se vaikuttaa talouteen keskeisesti, Kostiainen sanoi.
