Stressitestien kehittäminen ja positiivinen luottorekisteri ovat parempia tapoja hillitä ylisuuria asuntolainoja kuin valtiovarainministeriön esittämä enimmäisvelkasuhde.
Valtiovarainministeriössä valmisteltavana olevat säädökset, joiden tavoitteena on hillitä kotitalouksien intoa ottaa ylisuuria asuntolainoja, vaikeuttaisivat Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajien mielestä asuntovarallisuuden kerryttämistä sekä erityisesti nuorten, uran alkuvaiheessa olevien asunnonhankintaa.
Niin sanottu enimmäisvelkasuhde rajoittaisi vm:n alustavan muistion mukaan kotitalouksien lainanoton 450 prosenttiin talouden bruttovuosituloista.
Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen ihmettelee, onko uuden rajoituksen käyttöönottoa harkittu riittävän tarkkaan.
– Asunto on perinteisesti ollut vakaa ja turvallinen vaurastumisen muoto. Uusien säädöksien valmistelussa tulisi kapean makrovakausnäkökulman lisäksi ottaa huomioon vaikutukset kansantalouteen, työmarkkinoihin, varallisuuden kertymiseen, ja asumisen eri hallintamuotojen mahdollisuuksiin saada rahoitusta, Harri Hiltunen perustelee.
Vuokranantajien Sanna Hughes muistuttaa, että Suomen asuntomarkkinat toimivat hyvin.
– Miksi nuorilta pitäisi kieltää sama mahdollisuus, joka vanhemmilla sukupolvilla on ollut, eli asuntovarallisuuden kerryttäminen? Tässä korjataan ongelmaa, jota ei ole. Suomen asuntomarkkinat toimivat pääsääntöisesti varsin hyvin. Hintakehitys on ollut vakaata, samoin asumismenojen suhde tuloihin on ollut matala. Vakavaa häiriötilaa ei ole havaittavissa, Sanna Hughes sanoo.
”Tässä korjataan ongelmaa, jota ei ole.”
Yhteisessä tiedotteessaan järjestöt muistuttavat, että finanssikriisin jälkeen finanssialalle on tullut paljon pankkeja koskevaa makrovakauslainsäädäntöä. Suomessa on esimerkiksi käytössä vakuusvaade, joka on tällä hetkellä 90 prosenttia asunnon arvosta.
Kiinteistöliiton Hiltunen listaa nipun muita keinoja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ja patistaa esimerkiksi positiivisen luottorekisterin käyttöönottoon.
– Luottolaitoksilla tulee olla velvollisuus arvioida lainanottajien maksukyky nykyistä laajemmin ja huolellisemmin. Stressitestausta tulee kehittää ottamaan huomioon kotitalouden vastuulla olevien lainojen korkotason nopea nousu, lyhennysvapaiden päättyminen, sijoitusasunnon tyhjäkäyttö ja vuokratonttien ehdot. Myös asunto-osakkeiden kaupan yhteydessä annettavaa informaatiota tulee laajentaa. Laaja stressitestaus edellyttää positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa, Harri Hiltunen sanoo.
