”Virkamiesmäisestä näpertelystä ja omien intressien puolustamisesta on päästä eroon ja siirryttävä yrityksille aidosti hyötyä tuottaviin toimiin”, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori toteaa.
Valtioneuvosto julkaisi 26.9. Suomen viennin ja kansainvälisen kasvun (VKK) ohjelman.
VKK-ohjelmantavoitteena on kasvattaa uusien vientiyritysten määrää sekä nykyisten vientiyritysten vientiä hallituskauden aikana. Suomen viennin arvioidaan kasvavan erityisesti digitaalisuudesta ja palveluviennistä. Ohjelmassahalutaan saada aikaan yritysten yhteistarjoamia, joiden avulla kansainvälistymisvalmiuksiltaan heikommat pk-yritykset pääsisivät kansainväliselle kasvu-uralle.
– Ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälistymispalveluja niin, että kansalliset ja alueelliset sekä julkiset ja yksityiset palvelut toimivat entistä saumattomammin yhteen, elinkeinoministeri Mika Lintilä kommentoiohjelman julkistustilaisuudessa Seinäjoella.
Viennin menestys rakennetaan kotimaassa
– Suomen viennin menestys rakennetaan kotimaassa. Pärjääminen maailmalla seuraa luonnostaan, jos kotitehtävät on tehty kotimaan yrityksissä ja julkisella sektorilla. Koronakriisin keskellä on uskallettava tehdä toimia, jotta suomalaisyrityksillä on tasavertaiset kilpailuedellytykset suhteessa verrokkimaihin kuten Ruotsi ja Saksa, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori sanoo.
Vuoren mukaan Suomi on unohtanut jatkuvan uudistumisen tarpeen kiristyvässä kilpailussa.
– Esimerkiksi vientikaupan rahoituksessa ja yritysten kasvun rahoituksessa Suomella on parannettavaa. VKK-ohjelmassa on eväitä kilpailukyvyn varmistamiseksi, mutta vasta käytännön toteutus tulee ratkaisemaan, onnistuimmeko siinä.
Kauppakamarin tuoreessa vientiyrityskyselyssä nousee esille yritysten kasvava huoli työelämän joustoista ja osaamisen varmistamisesta, toimivista liikenne- ja infraratkaisuista sekä sääntelyn, verotuksen ja lupamenettelyiden ennakoitavuudesta.
– Ne vaikuttavat yritysten kustannuksiin ja haluun investoida sekä luoda jatkossakin työpaikkoja Suomeen ja pärjätä kansainvälisesti.
Suomessa pk-yritysten osuus viennistä pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa
Suomessa pk-yritysten viennistä on ollut pitkään noin 16 prosenttia, kun Ruotsissa se on yli 20 prosenttia ja Saksassa jopa lähes 60 prosenttia. Sata suurinta yritystä vastaa siis noinkahdesta kolmasosasta Suomen viennistä.
– Toisaalta uudet työpaikat ovat viime vuosina usein syntyneet juuri pk-yrityksiin. Nyt on tärkeää, että VKK-ohjelmalla haetaan keinoja kannustaa ja rohkaista pk-yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen, Vuori sanoo.
Vuoren mukaan Keskuskauppakamari ja Kauppakamarit eri puolilla maata ovat valmiita nykyistä syvällisempään ja tuloksellisempaan yhteistyöhön julkisten Team Finland-toimijoiden kuten Business Finlandin, Finnveran ja ELY-keskusten kanssa yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi.
– Virkamiesmäisestä näpertelystä ja omien intressien puolustamisesta on päästä eroon ja siirryttävä yrityksille aidosti hyötyä tuottaviin toimiin.
VKK-ohjelma (pdf)
Ohjelman teemat
Ohjelmassa on neljä teemaa ja niiden alla useita toimenpiteitä.
1. Kysyntävetoiset ekosysteemit: Suomeen syntyy uusia, globaalisti kilpailukykyisiä ekosysteemejä
2. Kansainvälistymispalveluiden kehittäminen: Kansainvälistymispalveluja tarjoavat asiantuntijaorganisaatiot toimivat tavoitteellisemmin, vaikuttavammin ja asiakaslähtöisemmin yhteen
3. Rahoitustarjonta: Suomalaiset vientiyritykset hyödyntävät tehokkaammin kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä ja eri instrumenttitarjontaa
4. Ilmastoratkaisut: Suomalaisyritykset hyödyntävät vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitettävän ohjelman toteutuksessa ovat mukana eri ministeriöt, erityisesti ulkoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö, Business Finland, yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden Team Finland -verkosto kumppaneineen ja elinkeinoelämän toimijoita.
