Vuonna 2015 päivitetyn strategian ajatus yhdestä ja yhtenäisestäKeskosta kantaa hedelmää, sillä yhtiö on jo pidemmän aikaa raportoinut kaikkien aikojen parhaita kvartaalituloksiaan.
Neljä vuotta sitten Kesko otti kulmakivikseen kasvun ja keskittymisen. Se kannatti, sillä markkinaosuudet ovat kasvaneet ja kannattavuus parantunut.
Kasvun ja keskittymisen eli ydinliiketoimintoihin fokusoinnin ohella Keskon vuonna 2015 päivitetyn strategian kantavana ajatuksena on yksi ja yhtenäinen Kesko, jonka sisällä toimitaan kokonaisuutena yli toimialarajojen. Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan uudella K-Kampuksella on siinä merkittävä rooli.
Viime kesänä yli 1 800 keskolaista muutti pääkaupunkiseudun kahdeksasta toimipaikasta Kalasatamaan kauppakeskus Redin viereen valmistuneelle kampukselle. Keskolla on ensimmäistä kertaa kaikkien liiketoimintojensa johto saman katon alla.
– Se auttaa meitä toimimaan saumattomasti yhteen, Helander sanoo.
Osana yhtenäisyyslinjaa myös K-kauppiasliitto muuttaa samoihin tiloihin ensi vuoden alussa. Helanderin mukaan kampuksen hyödyt näkyvät kustannussäästöinä jo nyt. Lakiasiainpalveluissa, HR-toiminnoissa, taloushallinnossa ja viestinnässä hyödynnetään yhteisiä resursseja. Yhtenäisen toiminnan on tarkoitus näkyä myös asiakasrajapinnassa.
– Vahvistamme ristiinmyyntiä yli toimialarajojen. Se on jopa vielä isompi mahdollisuus.
K-ruokakaupoissa on jo kokeiltu autonvuokrausta, ja Citymarketien kampanjapäiviltä auton on voinut ostaakin. Ei kulu kauan, kun Kesprolta raaka-aineensa hankkiva lounasravintola voi tilata samalla remonttitarvikkeita.
Erikoiskauppaa on myyty pois
Keskolla oli toistakymmentä erilaista liiketoimintaa Helanderin aloittaessa pääjohtajana vuoden 2015 alussa. Nyt niitä on kolme: päivittäistavarakauppa, rakentaminen ja talotekniikka sekä autokauppa.
Erikoiskauppaa on myyty pois ahkerasti. Neljässä vuodessa divestoinneilla on kerätty miljardi euroa ja samaan aikaan ydinliiketoimintojen kasvuun on investoitu 2,2 miljardia.
Erikoiskaupasta on jäljellä vapaa-ajan tuotteiden kauppaa, mutta Keskon mittakaavassa se on pientä. Kesko on kansainvälisen Intersport-ketjun merkittävimpiä omistajia. Ulkomaisten kilpailijoiden rynnistyksestä huolimatta Intersport on Suomessa markkinajohtaja.
– Hyvin se on pärjännyt ja paikkaansa puolustanut, Helander sanoo.
Kaupan liiton hiljattaisessa ennusteessa erikoistavarakaupan myymäläpinta-alan arvioidaan vähentyvän ensi vuosikymmenellä merkittävästi. Helander muistuttaa, ettei se kerro erikoistavaran liikevaihdosta. Kansainvälinen verkkokauppa syö erikoiskaupan kivijalkoja.
Myös päivittäistavaroiden kaupassa on paljon pääomia sitoutuneena seiniin. Kenties liikepaikoista on kannattanutkin maksaa avokätisesti, sillä se nostaa kilpailijoiden kynnystä? Kunnat eivät saa myydä tontteja alle markkinahinnan.
– Ei varmaan noin fiksuja ole osattu olla, Helander toppuuttelee.
Kesko näkee kivijalkaliikkeet tärkeiksi päivittäistavara- ja ruokakaupoille myös tulevaisuudessa.
– Meillä on hieno kivijalkaliikkeiden verkosto, toimiva logistiikka ja it-järjestelmät. Kun niihin yhdistyvät vielä hyvät digitaaliset
palvelut ja verkkokauppa, olemme erittäin vahvassa kilpailuasetelmassa myös siinä tilanteessa, että kansainvälinen verkkokauppa haastaa meitä.
Vastuullisin kaupan alalla
Päivittäistavarakaupassa Keskon kanssa kilpailevan S-ryhmän tuloksesta matkailu- ja ravitsemisbisneksellä on ollut viime vuosina kasvava osuus. Keskokin on iso toimija food service -sektorilla Kespron kautta mutta aikoo pysytellä raaka-aineiden toimittajana.
– Meillä ei ole pienintäkään aikomusta lähteä kilpailemaan asiakkaidemme kanssa. Keskitymme auttamaan suomalaisia
ravintoloita pärjäämään omassa liiketoiminnassaan paremmin, Helander sanoo.
Kesko ei suunnittele laajentavansa päivittäistavarakauppaa muihin maihin.
– Päivittäistavarassa kaupallinen menestys on parempi kuin vuosikymmeniin. Meillä on edelleenkin hyvät mahdollisuudet kasvaa kannattavasti Suomessa.
Erityisen kovaa Kesko kasvaa ruoan verkkokaupassa, jossa kasvua on tällä hetkellä 120–150 prosenttia kuukaudessa.
– Tietenkin lähtötasot ovat matalia, mutta myynti alkaa olla jo 50 miljoonan tietämissä. Näillä kasvuluvuilla se on kohta yli sata miljoonaa. Se on myös meille ja kauppiaille kannattavaa johtuen juuri siitä, että meillä on olemassa oleva verkosto.
Davosin talousfoorumin yhteydessä listattujen Global 100 -pörssiyritysten joukossa Kesko rankattiin maailman vastuullisimmaksi kaupan alan toimijaksi. Helanderin mukaan vastuullisuustrendi näkyy myös asiakkaiden kulutuskäyttäytymisessä, selvimmin ruokakaupassa. Kuluttajien haluun pienentää omaa hiilijalanjälkeään Kesko vastaa digisovelluksilla. K-Ruoka-appsin on ladannut lyhyessä ajassa jo 690 000 suomalaista.
Rakentaminen kasvussa
Nopeimmin kasvava toimiala on rakentaminen ja talotekniikka, jonka osuus 10,5 miljardin euron liikevaihdosta on nyt 37 prosenttia. Suhdeluvut muuttuvat jo ensi vuonna, jolloin tehtyjen yrityskauppojen vaikutus näkyy täysimääräisenä.
Teknistä tukkukauppaa harjoittavan Onnisen hankinnan jälkeen rakentamisen ja talotekniikan kasvu kotimaassa on ollut orgaanista. Sekä Onnisen että K-Rautojen markkinaosuudet ovat kasvaneet.
Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä kasvua on vauhditettu yritysostoin. Viime vuonna Kesko teki Norjassa useita yrityskauppoja, ja tänä vuonna se hankki Ruotsista Fresk-ketjun. Baltiassa on tehty pienempiä järjestelyjä.Rautapuolen liikevaihto on kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun uutta strategiaa alettiin toteuttaa neljä vuotta sitten. Ensi vuonna se ylittää neljä miljardia euroa. Osuus on jo niin suuri, että se vaikuttaa koko konsernin kassavirtoihin. Rakentamisessa talvikuukaudet ovat perinteisesti hiljaisimpia. Tänä vuonna Kesko maksaa osinkonsa ensimmäistä kertaa kahdessa erässä.
Pääjohtaja näkee Pohjois-Euroopassa edelleenkin merkittävää kasvupotentiaalia.
– Rakentaminen ja talotekniikka on Pohjois-Euroopassa hyvin fragmentoitunutta. Uskomme, että teollisuuden konsolidoituminen jatkuu niin kuin viime vuosien aikana on jo tapahtunut. Me olemme siinä vahvasti mukana, Helander sanoo.
Autokaupassa suuri kumppani
Kesko on Suomen suurin autokauppias, vaikka alan osuus konsernin liikevaihdosta on alle kymmenys. Pienessä mittakaavassa autokauppaa on myös Baltiassa. Strategisena kumppanina on maailman suurin autonvalmistaja VW-konserni.
– Olemme hoitaneet heidän liiketoimintaansa isossa mittakaavassa Suomessa vuodesta 1977 ja hoidamme jatkossakin. Meillä ei ole aikomuksia toimia muiden autonvalmistajien kanssa, Helander sanoo.
Autoteollisuudessa maailmanlaajuisesti käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää valtavia investointeja. Helander luottaa siihen, että maailman suurin on kisassa vahvoilla.
– Nyt on jo nähtävissä, että läheskään kaikki perinteiset toimijat eivät pysy siinä mukana.
Kesko investoi K-Lataus-verkostoon. Jo yli 60 ruokakaupan yhteydessä on sähköautojen latauspisteitä. Synergiahyödyt ovat ilmeiset, kun asiakkaat voivat ladata autonsa kauppareissun aikana. Myös yhteiskäyttöautoja ja nopeita vuokrapalveluja on pilotoitu.
– Olemme aika uniikissa positiossa tarjoamaan uusia palveluita, kun meillä on koko maan kattava kauppaverkosto.
Hyvä tuotto omistajille
Helanderin mielestä Kesko ja koko K-ryhmä ovat moniin kaupan alankin yrityksiin verrattuna hyvässä asemassa, koska liiketoiminta keskittyy niihin kolmeen osa-alueeseen, joihin ihmiset käyttävät eniten rahaa.
Mikko Helander
• Keskon pääjohtaja 1.1.2015–
• Vuorineuvos, diplomi-insinööri
• EK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja
• Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallituksen puheenjohtaja, Stora Enso Oyj:n hallituksen jäsen
• Metsä Board Oyj:n toimitusjohtaja 2006–2014, Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtaja 2003–2006, Valmet Oyj:n johtotehtävissä 1993–2003
• Naimisissa, kaksi aikuista lasta
• Asuu Helsingissä.
• Harrastaa liikuntaa, lukemista, mökkeilyä ja nopeita autoja.
– Ihmiset syövät ja juovat kaikissa suhdannetilanteissa, eikä rakentaminen koskaan pysähdy. Jos uudisrakentaminen hiipuu, tekijät siirtyvät saneerauskohteisiin.
Pohjois-Euroopan rakennuskannassa korjausvelka on suuri. Autoilukaan ei lähtökohtaisesti vähene. Uusien autojen myynti saattaa hetkittäin vähentyä, mutta iso osa autokaupan kassavirrasta ja tuloksesta tulee varaosista ja huollosta. Meidän liiketoiminnassa riskit ovat pienemmät kuin monessa muussa toiminnassa.
Keskon kasvustrategia toteutuu tällä hetkellä kaikissa liiketoiminnoissa. Neljässä vuodessa myynnit ovat kasvaneet lähes kolmella miljardilla ja omistaja-arvo saman verran. Osingot uudelleen sijoitettuina Keskon osakkeen kokonaistuotto vuoden 2014 alusta viime elokuuhun oli 181 prosenttia.
– Keskittyminen antaa meille paremmat mahdollisuudet allokoida resursseja ja pääomia näiden kolmen liiketoiminnan kasvattamiseen.
Osa kasvusta selittyy juuri Onnisen ja Lähikaupan kaltaisten yritysten ostoilla, mutta osa on orgaanista. Helanderin mukaan ei ole sattumaa, että Kesko on jo pidempään raportoinut kaikkien aikojen parhaita kvartaalituloksiaan.
– Kesko pystyy kasvattamaan markkinaosuuksiaan kannattavasti. Me ainakin luemme sen viestivän strategian hyvyydestä. Strategiasta ei pelkästään puhuta, vaan sitä toteutetaan, Helander kehuu.
Myyntiluvut hyviä hitaammassakin kasvuympäristössä
OP:N analyytikko Joonas Häyhä sanoo Keskon pärjänneen hyvin, vaikka hidastuva talouskasvu ja rakentamisen syklin taittuminen aiheuttivat huolta jo alkuvuodesta.
– Tämän vuoden aikana vertailukelpoisen myynnin kasvu on toistaiseksi ollut hyvää.
Häyhän mukaan sekä päivittäistavarakaupan että rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoisen liikevaihdon kehitys on pysynyt positiivisena. Autokaupassa on ollut haasteita ympäri Eurooppaa, mikä on näkynyt myös Keskolla.
– Yhtiö on toteuttanut vuonna 2015 päivitettyä strategiaa määrätietoisesti. Ydintoimintojen ulkopuolisia liiketoimintoja on myyty. Suurin osa divestoinneista on jo tehty, ja pääomia on allokoitu uudestaan tukemaan ydinliiketoimintoja.
Tämän vuoden yritysostoista Häyhä mainitsee Ruotsista ostetun Fresk-rautakauppaketjun ja vireillä olevan Heinon Tukun hankinnan. Keskon kurssi on noussut varsinkin Q2-tulosjulkistuksen jälkeen.
– Lähtökohtaisesti yhtiö on defensiivinen ja voi siksi olla tässä maailmantalouden tilanteessa syklisiä yhtiöitä kiinnostavampi, Häyhä sanoo.
Juttu on aiemmin julkaistu painetussa Viisas Raha -lehdessä nro 7-8/2019.
