Kotitalouksien vaate- ja kenkäostokset kutistuivat viime vuonna 24 prosenttia, ja joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa. Kaupan liitto ennustaa, etteivät vaatetuksen kuluttajamarkkinat lähivuosina palaa pandemiaa edeltävälle tasolle.
Suurimmiksi ongelmiksimuotikaupan tulevaisuudelleSuomessayritykset näkevät korkean kustannustason, heikon ostovoiman,ulkomaistenyritystensuotuisammat kilpailuedellytyksetsekä sen, ettei alan digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tueta riittävästi.Ennen pandemiaapuolella muotikaupoista ei ollut verkkokauppaa,ja edelleenkäänrunsas viidennes ei sellaista edes suunnittele.
Suomessa vaatteiden, jalkineiden ja urheilumuodin erikoiskaupassa toimii kansainvälisten ketjujen lisäksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista osalla olisipotentiaalia myös kansainvälistyä.
Kaksi kolmasosaa muotikaupan yrityksistä toimiikuitenkinpelkästään kotimarkkinoilla, eli ne eivät myy esimerkiksi digitaalisten kanavien kauttamaan rajojen ulkopuolelleeikä niillä ole omia hankintakanavia ulkomailta. Koronavuoden aikanauseimmitentoimintansa lopettivat juuri pienehköt, nuorettaipelkästään kotimarkkinoilla toimivat yritykset.
Resursseja ja osaamista puuttuu
KantarTNS toteutti osana Kaupan liiton tutkimusprojektia yrityskyselyn muotikaupan toimijoille. Kyselyn mukaan vain puolella muotikaupoista oli oma verkkokauppa ennen pandemiaa ja 15 prosenttia alkoi myydä digitaalisesti pandemian aikana. Edelleenkään runsaalla viidesosalla muotikaupoista ei ole verkkokauppaa edes suunnitelmissa.
Kuitenkin juuri digimyynti kompensoi pandemiavuoden aikana liikevaihdon menetystä.Yrityskyselyn mukaan 90 prosenttia muodin verkkokaupoista kasvatti liikevaihtoaanviime vuonna, ja peräti 41 prosentilla verkkokaupan liikevaihto kasvoi yli neljänneksellä.
– Valtaosa muotikaupan yrityksistä kertoo suurimmiksi digitalisaation kehittämisen esteiksi liian niukkoja resursseja digi-investointeihin ja osaamisen puutetta,Kaupan liiton pääekonomistiJaanaKurjenojaselittää tuloksia.
Runsas 70 prosenttia yrityksistä kokee, ettei digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tuetariittävästi.
– Yritykset selvästi tunnistavat digitalisaation ja kansainvälistymisen merkityksen alan tulevaisuudelle, mutta osaamista ja resursseja ei omasta takaa oleriittävästi. Ja se voi heijastua koko alan tulevaisuuteen, Kurjenoja pohtii.
Monilla muoti- ja erikoiskaupan toimijoilla on omaa suunnittelua, omia brändejä ja omintakeisia liikeideoita, mutta toiminnan kansainvälistäminen ilman tukea onhaastavaa.
– Kun jo pelkkä digitalisoituminen omin voimin on vaikeaa, miten erikoiskaupat pystyväthiomaantoimintojaan kansainvälisille markkinoille, esimerkiksikehittämäänsosiaalistakaupankäyntiätaivaikkapatekoälystylistejä? Kurjenoja kuvaa ongelmia.
