Ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistuksista ja ennakkotiedoista voi päätellä, että markkina on nousussa niin Suomessa kuin globaalistikin. Analyytikot varoittavat suurista kasvuprosenteista.
Vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistukset alkoivat toden teolla viime viikolla, kun esimerkiksi Ponsse, Qt Group ja Valmet julkaisivat osavuosikatsauksensa. Merkittävä osa isojenkin yhtiöiden tulosjulkistuksista on vasta tulossa, mutta yleisvire ja odotukset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ovat erittäin positiiviset.
– On jo monia yhtiöitä, jotka ovat nostaneet ohjeistustaan jo ennen tulosta tai tuoneet ennakkolukuja. Niitä on ollut erityisesti kuluttajapuolella useita, kuten Harvia, Kesko, Rapala ja Fiskars. Kertoo mielestäni siitä, että koronan aiheuttamista kulutusmuutoksista hyötyvien yritysten hyvä veto on jatkunut ainakin toistaiseksi, Danske Bankin pääanalyytikko Panu Laitinmäki sanoo.
Nordean päästrategi Antti Saari näkee, että markkina on nousussa sekä globaalisti että myös Suomessa, vaikka markkinan elpyminen esimerkiksi Yhdysvalloissa on huomattavasti Eurooppaa nopeampaa.
– Jos vertaamme muuhun maailmaan, Suomessa ei ole nostettu ennusteita samalla tavalla tuloskauden alla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa tulosennusteet ovat matkanneet ylöspäin koko vuoden, Saari sanoo.
Kasvuprosentit voivat nyt johtaa harhaan
Teollisuusyhtiöiden näkymät ovat tällä hetkellä huomattavasti valoisampia kuin vielä vuosi sitten. Teollisuuden tilauskanta oli huolestuttavan alhaisella tasolla jo ennen pandemiaa, eikä globaali kriisi ainakaan parantanut tilannetta. Nyt useat yhtiöt raportoivat jo kasvusta, mutta myös toimialojen sisällä on edelleen kahtiajakoa.
– Vaikka teollisuudessa on globaalisti hyvä yleisvire, sen sisällä on esimerkiksi henkilökuljetuksiin keskittyviä logistiikka-alan yhtiöitä, jotka globaalissa kuvassa ovat vielä tosi heikoilla, Saari sanoo.
Helsingin pörssistä useat yhtiöt eri toimialoilta, kuten UPM ja Valmet, tiedottivat jo ennen tulosjulkistusta odotuksiin nähden paremmasta kasvusta.
– Tämä kertoo yleisesti tilanteen paranemisesta teollisuudessa ja näiden loppuasiakastoimialoilla, Laitinmäki sanoo.
Analyytikot kuitenkin varoittavat pelkkiin kasvuprosentteihin tuijottamisesta. Vertailukauden tulokset koronapandemian alussa olivat useilla yhtiöillä huomattavan heikkoja.
– On useita yhtiöitä, joiden tulos meni käytännössä nollaan ja nyt tuloskasvu näyttää aika levottomalta. Kehottaisin ihmisiä jonkinasteiseen varovaisuuteen ja hakemaan perspektiiviä vähän kauempaa kuin vuoden takaa, Saari muistuttaa.
Toisen tappio on toisen voitto
Uusi teema koronavuoden jälkeen on raaka-aineiden hinnannousu. Raaka-ainetuotantoa vähennettiin viime vuonna, kun kysyntä oleellisesti hiipui.
Useilla toimialoilla kysyntä on jo palautunut lähes entiselle tasolle, ja sen myötä myös raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet.
– Joidenkin yhtiöiden kohdalla vähän jännitetään sitä, miten hinnannousu on saatu suhteutettua omiin myyntihintoihin. Esimerkiksi Kemiran kaltaiset yhtiöillä on tässä raaka-ainekustannusten nousun takia enemmän painetta, Laitinmäki sanoo.
Hän huomauttaa, että Helsingin pörssistä löytyy myös teräsyhtiö Outokummun kaltaisia yhtiöitä, jotka hyötyvät metallien ja muiden hyödykkeiden korkeammista hinnoista.
