Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju listasi viisi asiaa, jotka hyviä osinkoja tavoittelevan sijoittajan kannattaa ottaa huomioon.
1. Osinkotuottoprosentti ei kerro koko totuutta
”Sijoittajat kiinnittävät lähtökohtaisesti liikaa huomiota osinkotuottoprosenttiin eli siihen, kuinka paljon osinko tuottaa välittömästi tänä vuonna suhteessa vallitsevaan kurssitasoon, jolla osaketta pystyy ostamaan. Tähän sortuvat myös kokeneemmat sijoittajat.
Paras tapa harjoittaa osinkosijoittamista muodostuu kahdesta elementistä eli siitä, kuinka paljon osinkotuottoprosentti on välittömästi, mutta myös siitä, kuinka paljon yhtiön osakekohtainen osinko kasvaa tulevaisuudessa.
Jos tuijottaa pelkkää nykyhetken osinkotuottoprosenttia ja pyrkii ostamaan mahdollisimman korkean osinkotuoton osakkeita, niillä osakkeilla pitkän aikavälin kasvu on tyypillisesti heikkoa tai jopa negatiivista. Pitäisi löytää oikea balanssi nykyosinkotuottoprosentin ja osingon tulevan kasvunäkymän suhteen.”
2. Historiallinen menestys ei ole tae tulevasta
”Osinko on seurausta yhtiön suotuisasta tuloskehityksestä, ja analyysin lähtökohta tulee olla yhtiön nousujohteinen pitkän aikavälin tuloskehitys. Jos ostaa vain osinkotuottoprosentin perusteella tarkastelematta tulevia kasvunäkymiä, korkea osinkotuotto uhkaa jäädä lähivuosien tilapäiseksi lohduksi.
Osakesijoittajan pitää seurata, että tulos, josta osinko muodostaa osuuden, on nousujohteisella uralla nimenomaan tulevaisuudessa. Muuten osinkotuotto uhkaa jäädä vain historiallisen menestyksen mukaan maksetuksi.
Osinkosijoittajan ansa on siinä, jos yhtiö maksaa historiallisen menestyksen valossa osinkoja, mutta kurssikehitys kääntyy laskevaksi, kun tulevaisuuden tuloskehityksen näkymät ovat heikot.”
3. Osinkotuotto ei ole vuorenvarmaa
”Vuonna 2020 nähtiin koronapandemian vuoksi täysin poikkeuksellinen osinkovuosi ja pörssivuosi yleisesti. Keväällä oltiin tilanteessa, jossa Helsingin pörssin suuryhtiöistäkin joka kolmas ei pystynyt antamaan edes tulevaisuuden ohjeistusta ja osingonmaksua lykättiin.
Sijoittaja ei voi luottaa osinkotuottoon kuin vuoreen. Yhtiöiden osinkopolitiikat ja -ehdotukset yhtiökokouksille ovat politiikkaa ja ehdotuksia siihen asti, että päätös on tehty yhtiökokoustasolla.
Vuosi opetti, että kaikki yhtiöiden kiiltävillä papereilla olevat osinkolinjaukset ja taloudelliset tavoitteet voidaan hyvin nopeasti vetää viemäristä alas, jos markkinatilanne tai sääntely-ympäristö muuttuu.
Lyhyellä aikavälillä osinkotuotto on lähtökohtaisesti varmemmalla pohjalla kuin kurssinousu, mutta osinkotuoton varaankaan ei voi koko sijoitustarinaa laskea.”
4. Hajautus on tärkeää myös osinkosijoittajalle
”Jos sijoitusstrategiana on vakaasti kasvavan osinkovirran saavuttaminen, ei pidä muodostaa liian keskitettyä salkkua. Yhtiötason erot ovat todella merkittäviä. Helsingin pörssin top 5 -osingonmaksajien rooli osinkokertymästä on huima. Niiden maksamat osingot vaikuttavat indeksitason osingonmaksuun, mutta hyvin harva yksittäinen yhtiö maksaa osinkoa pörssin keskiarvon mukaan.
Kun markkina vuoden 2020 maaliskuussa kävi pohjalukemisessa ja indeksi nousi reilut 60 prosenttia vuoden loppuun mennessä, harvempi kuin joka kymmenes Helsingin pörssin yhtiö tuotti maaliskuun pohjista vuoden loppuun viiden prosenttiyksikön tarkkuudella indeksin tuoton. Yli 90 prosenttia yhtiöistä tuotti merkittävästi paremmin tai merkittävästi huonommin kuin indeksi.
Sillä, miten osingonmaksu yleisesti kehittyy Helsingin pörssissä, ei ole suoraa yhteyttä siihen, miten osinkokertymä kehittyy yksittäisen sijoittajan salkussa. Kyllä hajautus on tiettyyn rajaan asti osinkosijoittajalle välttämätöntä.”
5. Liiketoiminnan analyysin merkitys kasvaa
”Jos sijoittaja tavoittelee osakesijoituksilta lähemmäs kymmenen prosentin kokonaistuotto-odotusta pitkällä aikavälillä, osinkotuotto muodostaa sen kolmisen prosenttia Helsingin pörssissä. Kyllä se jättää vielä painokkaamman roolin liiketoiminnan kannattavan kasvun analyysille tulevaisuutta koskien.
Kasvun analyysi on jopa suuremmassa roolissa, vaikka puhutaan osinkosijoittajasta. Osinkosijoittaja ei voi ummistaa silmiään liiketoiminnan laadulta.”
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran maaliskuussa 2021. Sitä on lyhennetty ja sen tiedot on päivitetty ajan tasalle. Alkuperäinen juttu on täällä.
