Talouden vahvuus ei aina mene käsikädessä osakkeiden vahvuuden kanssa. Japani on siitä hyvä esimerkki.
Koronakriisin jälkeinen inflaatioaalto pyyhki negatiivisena asiana koko maailman yli, mutta Japanissa se näkyi hyvänä uutisena. Japanin taloudessa on ollut useita kymmeniä vuosia hyvin alhainen inflaatio ja jopa deflaatio, mikä Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipellon mukaan johti nollatason palkankorotuksiin. Tämä piti kuluttajien ostovoiman pitkään aneemisena.
Inflaation piristyttyä yli 2 prosentin Japanin taloustilanne on nyt parempi kuin aikaisemmin viime talven taantumasta huolimatta. Inflaatioshokin myötä palkankorotusaalto on käynnistetty vauhdilla ja ostovoima nousee.
− Se voi jonkin verran tuoda kasvua Japanin talouteen, mutta se ei ole ainoa syy, miksi Japanin osakemarkkina on ollut yksi parhaita viimeisimmän vuoden aikana, Kivipelto sanoo.
Japanin talouskasvu ei perinteisesti ole ollut kova ajuri osakemarkkinoiden kannalta, mutta nyt viennin piristys näkyy pörssiyhtiöissä tuloskasvuna ja kurssinousuna. Suurimmat vientimarkkinamaat ovat USA, jonka vientiosuus on kasvanut suurimmaksi talouskasvunsa myötä, sekä talousongelmista kärsivä Kiina.
− Osakkeet ovat hiljattain ylittäneet edellisen huipun vuodelta 1989, Kaisa Kivipelto sanoo.
Suomalaisten yhtiöiden liiketoiminnassa Japanin taloustilanne ei isossa kuvassa kovinkaan näy. Poikkeus on Marimekko, jolle Japani on yksi tärkeimmistä Suomen ulkopuolisista markkinoista. Danske Investmentin Suomi-salkunhoitaja Ville Kivipellon mukaan toinen Japanin talouden kasvusta mahdollisesti hyötyvä Helsingin pörssiyhtiö on Harvia.
− Tällä hetkellä Harvian liikevaihdosta kovin iso osa ei Japanista tule, mutta tulevaisuudessa liiketoiminnalla saattaa siellä olla hyvää potentiaalia, hän sanoo.
Myös autoteollisuuden kosketusnäyttötyökaluihin ja -ohjelmistoihin keskittyvälle Qt Groupille Japani on potentiaalinen asiakasryhmä.
