Inflaatio ei hetkeen hellitä, sillä Kiinan muuttuminen nuoresta ja dynaamisesta yhteiskunnasta ikääntyneiden yhteiskunnaksi nostaa työn hintaa kaikkialla.
Valtiovarainministeriön kansantalousosastoa johtava Mikko Spolander pitää koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia maailmantalouteen lyhytaikaisina iskuina verrattuina vuosikymmeniä vaikuttaviin fossiilisesta energiasta luopumiseen, väestön ikääntymiseen ja teknologiseen murrokseen. Erityisen suuret vaikutukset maailman talouteen on väestön ikärakenteen muutoksella.
– Kiinalaisen työvoiman tarjonta pienentyy nopeasti, kun väestö vanhenee, ylijohtaja Spolander toteaa.
Tähän asti globalisaation moottorin on pidetty juuri kiinalaisen työvoiman tarjonnan loputonta kasvua. Se on pitänyt tuotantokustannukset alhaisina, koska aina on ollut vaihtoehtona tuotannon siirtäminen Kiinaan. Spolanderin mukaan tuotannon siirtämisen mahdollisuus on hillinnyt myös investointeja, koska ei ole tarvinnut korvata kallista ja niukkaa työvoimaa pääomalla.
Kiinan työvoimareservin loppumisen vaikutukset ovat järisyttäviä:
– Ensin Kiinassa tulee pula työvoimasta, ja sitten ikääntyneet ihmiset siellä alkavat purkaa säästöjään. Työn hinta alkaa nousta globaalisti, jolloin työvoimaa aletaan korvata koneilla ja automaatiolla, Spolander ennustaa.
Hänen mukaansa se tarkoittaa inflaation kiihtymistä ja investointien kasvamista, jolloin seurauksena on korkojen nousu.
– Ne tekijät, jotka aiemmin pitivät korkoja alhaalla, kääntyvätkin juuri päinvastaisiksi. Työvoima alkaakin olla niukka voimavara globaalisti, se kallistuu, ja inflaatio kiihtyy. Inflaatiokysyntä kasvaa, koska kallistuvaa työvoimaa halutaan korvata pääomalla, Spolander sanoo.
Hän huomauttaa myös vihreän siirtymän kasvattavan investointeja entisestään, mikä sekin ruokkii inflaatiota.
Koko juttu on julkaistu Viisaan Rahan numerossa 4/2022.
