Yhä useampi suomalainen suojaa asuntolainansa korkosuojauksella. Danske Bankin uusiin asuntolainoihin yli kolmasosaan on otettu korkoputki tai kiinteä korko tänä vuonna. Määrä on kasvanut vuoden mittaan, sillä toukokuussa suojattujen lainojen osuus on noussut lähes 50 prosenttiin uusista lainoista.
Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaavan johtajan Sari Takalan mukaan yleisin korkosuojauksen muoto on 10 vuoden korkoputki, mutta myös kiinteää korkoa nyt otetaan.
Viime vuosien aikana matalimmillaan lainojen suojaaminen korkojen nousun varalta oli vuonna 2018, jolloin suojauksia uusiin lainoihin otettiin reiluun 10 prosenttiin lainoista. Viime vuonna osuus nousi 35 prosenttiin, mikä on sama taso kuin vuonna 2016.
– Matalien korkojen aika on jatkunut jo pitkään. Välillä puhutaan sukupolvesta, joka ei ole koskaan kokenut korkoja. Itse katsoisin, että suojauksen yleistyminen kertoo siitä, että suomalaisilla on realistinen näkemys koroista ja niiden vaikutuksesta lainanhoitokuluihin, Takala sanoo pankin verkkosivustolla.
Ekonomisti: tilanne on muuttunut
Korkotaso on jo pitkään pysynyt matalana Euroopassa, kun keskuspankki on pyrkinyt pitämään taloudellista toimeliaisuutta yllä. Suomalaiset asuntolainat on pääasiassa sidottu EURIBOR-korkoon, joka on ollut negatiivinen vuodesta 2016 asti.
– Todennäköisyys korkojen aiemmin odotettua varhaisemmalle nousulle on kasvanut. Maailmantalouden toipuessa koronakriisistä ja monien maiden voimakkaan elvytyksen jatkuessa inflaatio kiihtyy, mikä voi pakottaa keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa lähivuosina. Tämä näkyy jo korkokäyrän jyrkentymisenä pitkien korkojen noustua. Euriborien odotetaan nousevan hitaasti vuoden 2023 jälkipuoliskolla, mutta nopeammatkin liikkeet ovat mahdollisia, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Kuoppamäen mukaan korkojen kehitystä ennakoivan kuluttajan kannattaa nyt seurata inflaatiota ja muita merkkejä talouden ylikuumenemisesta.
– Inflaatio on kiihtynyt jo Yhdysvalloissa ja se nostaa päätään myös Euroopassa. Inflaation kiihtyminen näyttää osittain tilapäiseltä ja liittyy suurelta osin raaka-aineiden kuten öljyn kallistumiseen, mutta markkinat seuraavat tarkasti mahdollisia merkkejä inflaation pidempikestoisesta vauhdittumisesta.
