Algoritmeihin perustuva osakekaupankäynti, josta osa on supernopeaa HFT-kauppaa, muodostaa merkittävän osan pörssin osakevaihdosta.
Supernopeaa osakekaupankäyntiä on harjoitettu useita vuosia. Kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkasti, kuinka paljon tarkalleen HFT-kauppaa (High Frequency Trading) käydään.
HFT-kauppiaat rakentavat matemaattisia malleja, joilla analysoidaan pörssin kaupankäyntitietoja. Tarkoitus on ennakoida osakkeiden hintavaihteluja ja hyötyä niistä.
Tietokoneohjelmoidut robotit ostavat osakkeita, joiden hinnan algoritmit ennakoivat nousevan, ja myyvät osakkeita, joiden hinnan ennakoidaan laskevan. Kauppapyynnöt lähtevät liikkeelle automaattisesti. Ostojen ja myyntien välinen aika voi kestää vain sekunnin murto-osia.
HFT-kauppa on puhdasta treidaamista, jossa voitot jäävät yhtä kauppaa kohden pieniksi. Mutta jos algoritmi on hyvin rakennettu, suuret volyymit voivat tuoda sen kehittäjälle kelpo tuotot.
Alalla käydään kilpavarustelua siitä, kenenjärjestelmä saa kaupankäyntitietoja silmänräpäyksen murto-osan ennen muita.
Supernopeaan osakekauppaan on mahdollisuus harvoilla toimijoilla. Aika on rahaa, ja erityisen arvokasta aika on, kun puhutaan milli- ja mikrosekunneista.
Alalla käydään kilpavarustelua siitä, kenen välittäjän järjestelmä saa kaupankäyntitietoja silmänräpäyksen murto-osan ennen muita.
Tietokonepalvelimia pyritään sijoittamaan fyysisesti pörssien omien järjestelmien lähistölle, jotta tiedonsiirtomatka olisi minimaalinen.
Kyseenalaista toiminta on silloin, kun isot asiakkaat maksavat pörssille siitä, että ne saavat datasyötteitä muita nopeammin. Näin jotkut pelurit pääsevät hyötymään pienempien asiakkaiden kaupoista.
Algoritmit voivat aiheuttaa laajoja markkinahäiriöitä
Supernopeaa osakekauppaa puolustetaan sillä, että se lisää pörssin likviditeettiä. Kun osto- ja myyntitarjouksia on paljon, osakkeen hinnanmuodostuksen pitäisi teoriassa olla tehokkaampaa kuin ilman automaattista salamakauppaa.
HFT–kaupankäynnin vaikutuksia on tutkittu useista näkökulmista. Tutkimusten johtopäätökset vaihtelevat. Monimutkaiset algoritmit ovat alttiita ohjelmointivirheille ja voivat aiheuttaa laajojakin markkinahäiriöitä.
Tunnetuin markkinahäiriö lienee toukokuussa 2010 Yhdysvaltain pörsseissä tapahtunut salamaromahdus, niin sanottu Flash Crash. Tuolloin Dow Jones -indeksi putosi muutamassa minuutissa yhdeksän prosenttia. Eräiden tunnettujen suuryhtiöiden osakekurssit putosivat lähes nollaan.
Salamaromahdusta on sittemmin tutkittu, mutta siihen ei ole löytynyt yhtä yksittäistä syytä. Joka tapauksessa HFT-kaupankäynti joutui markkinahäiriön jälkeen viranomaisten tarkempaan tarkkailuun. Tietokoneohjelmien arveltiin kiihdyttäneen kurssipudotusta.
Yhdysvaltain arvopaperikauppaa valvova viranomainen laati Flash Crashin jälkeen uudet turvamääräykset. Jos osakkeen hinta muuttuu viiden minuutin kuluessa yli kymmenen prosenttia, kauppa osakkeella keskeytyy automaattisesti. Valvontaa on lisätty Euroopassakin. Sääntelyllä pyritään turvaamaan markkinoiden häiriötön ja luotettava toiminta.
Tietokonetreidaus lisää likviditeettiä stabiililla markkinalla
Pörssi on houkutellut sijoittajien lisäksi pelureita ja spekulantteja iät ajat. Ei ole olemassa yhtä totuutta siihen, onko HFT-kaupasta enemmän hyötyä vai haittaa.
HFT-kaupankäynnin voi nähdä kahdella tavalla: joko hyödyllisenä voiteluöljynä tai eräänlaisena pörssin dopingina.
Tietokonetreidaus lisää kyllä likviditeettiä ainakin silloin, kun markkinat ovat suhteellisen stabiilit. Tällöin se auttaa kaventamaan osakkeiden osto- ja myyntihintojen eroja, mikä hyödyttää kaikkia sijoittajia.
Toisaalta monet näkevät HFT-kaupan haitallisena. Italia oli ensimmäinen maa, joka lätkäisi 0,02 prosentin transaktioveron osakekaupoille, joiden kesto on alle puoli sekuntia.
Suomessa automatisoitu osakekaupankäynti oli viranomaisten teemavalvonnan kohteena vuonna 2014. Finanssivalvonta teki arvopaperinvälittäjiin valvontakäyntejä liittyen ESMAn ohjeen noudattamiseen. ESMA on myös tehnyt vertaisarvion siitä, miten valvojat ovat ohjeen noudattamista seuranneet.
Kotimaisten välittäjien osuus Helsingin pörssin algoritmi- ja HFT–kaupankäynnistä on pieni. Etävälittäjien toimintaa valvoo kotivaltion valvoja, joten oleellista on se, mitkä ovat kauppapaikan omat säännöt ja menettelyt supernopean kaupan riskien hallitsemiseksi.
Pörssin kaupankäynnin reaaliaikainen, automatisoitu valvontajärjestelmä hälyttää poikkeamista, jotka voivat antaa aihetta väärinkäytöstutkintaan.
Myös välittäjillä on käytössään automatisoituja hälytysjärjestelmiä. Näiden ohella kaupparaporttidataa käytetään jälkikäteen tapahtuviin selvityksiin.
Finanssivalvonnan väärinkäytöstutkinta on jälkikäteen tapahtuvaa, joten kaupankäynnin nopeus tai annettujen tarjousten määrä ei vaikuta tutkinnan lähtökohtiin.
Juttu on julkaistu alun perin Viisaan Rahan numerossa 3/2016.
