GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen uskoo, että meneillään olevasta talouskriisistä paisuu vielä kaikkien aikojen suurin lama. Malinen pohtii talouden näkymiä Ylen Brysselin kone -ohjelmasarjassa.
– Kun katsoo talouslukuja, ne synkkenevät joka paikassa. Seuraavaksi meitä odottaa yrityskonkurssien aalto, josta meitä varoiteltiin jo joulukuussa, kun koronasta ei vielä tiedetty mitään, GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen varoittaa Ylen Brysselin kone ohjelmassa, joka on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Brysselin koneessa toimittaja Maija Elonheimon vieraana on muun muassa suomalaisia virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka työnsä puolesta käyvät säännöllisesti Brysselissä ajamassa eturyhmiensä asioita. Malinen ja Elonheimo keskustelevat globaalista taloustilanteesta ja keskuspankkien elvytystoimista.
– Tämä tulee olemaan kaikkien aikojen suurin talouslama, Malinen sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on nyt synkempi kuin koskaan aiemmin; 1930-luvun suuri lama koetteli erityisesti Yhdysvaltoja, mutta se ei ollut globaalisti niin merkittävä. Malisen mukaan tämä on ensimmäinen oikea globaali lama.
– Isku tullut reaalitalouteen eikä sitä voi korjata sillä, että keskuspankit painavat rahaa ja jakavat sitä ympäriinsä, Malinen sanoo.
Malinen kehottaa kaikkia varautumaan henkisesti vaikeaan tilanteeseen, joka jatkuu useita vuosia. GnS Economicsin laskelmien mukaan todennäköisin skenaario on, että talous lähtee nousuun vasta vuonna 2023 tai vuoden 2022 lopussa.
Elonheimo ja Malinen keskustelevat ohjelmassa niin globaalista kuin euroalueen taloudesta. Malinen uskoo sekä keskuspankkien että euron aseman horjumiseen.
– Henkilökohtaisesti uskon, että tämä on keskuspankkivetoisen talousmallin joutsenlaulu.
Malinen muistuttaa, että valtionhallinnon tulisi nyt ensi sijassa korostaa maaseudun elinvoimaisuutta ja omavaraisuutta. Koronakriisi on osoittanut, että huoltovarmuutta tulisi parantaa ja varmistaa, ettei ruokakriisi pääse kurittamaan Suomea. Päinvastoin, Suomi voisi tehokkaalla ruoantuotannolla tarjota kriisitilanteissa tukea myös muille valtioille.
Aiempien hallitusten toimet saavat Maliselta runsasta kritiikkiä.
– On täysin käsittämätöntä, että esimerkiksi Jyrki Kataisen hallituksen aikana alettiin purkamaan varmuusvarastoja. Oli sellainen naiivi ajatus ilmeisesti, että mitään pahaa ei tapahdu ja että EU tukee.
Tuomas Malinen ei anna paljon toivoa taloudelle. Miksi näin? Tätä kysyymyös toimittaja Maija Elonheimo.
– Meidän tehtävämme on kaivaa se kaikista pahin näkemys. Mielestäni tilanne on se, että nyt pitää varautua äärimmäisen huonoihin skenaarioihin.
Kuuntele Maija Elonheimon ja Tuomas Malisen keskustelu Brysselin kone Yle Areenassa.
