Osingon pitkäaikainen kasvattaminen on merkki kestävästä liiketoiminnasta, ja kasvavaa osinkoa tavoittelevat monet suomalaisetkin pörssiyhtiöt. Moni yhtiö joutuu silti leikkaamaan osingostaan.
Helsingin pörssissä on tällä hetkellä yksi osinkoaristokraatti eli yhtiö, joka on pystynyt kasvattamaan osinkoaan kymmenen vuotta peräkkäin. Yhtiö on Huhtamäki. Yhdysvalloissa osinkoaristokraatiksi yltää vasta 25 osingonkasvatusvuoden jälkeen. S&P 500 -listalla on tänä vuonna 65 osinkoaristokraattia, joista useampikin on kasvattanut osinkoaan yli 60 vuoden ajan.
Osingon kasvattaminen kestävästi vuosi toisensa jälkeen on saavutus. Se osoittaa, että yhtiön liiketoiminta on samalla kasvanut. Osinkoaristokraattien volatiliteetti on myös pienempi kuin muilla yhtiöillä.
Miksi Suomessa on vain yksi osinkoaristokraatti, vaikka niin monet Helsingin pörssin yhtiöistä ovat linjanneet kasvattavansa osinkoa vuosi toisensa jälkeen?
– Monet suomalaiset yhtiöt nostavat osinkoa melko reippaalla kädellä. Yhtiöillä voisi olla vähän maltillisempi tahti. Miksi osinkoa pitää nostaa vaikka kymmenellä senttiä, miksi ei vaikka 1,22 senttiä? sijoitusvalmentaja Sven-Eric Holmström kysyy.
Nopeasti kasvavissa osingoissa piilee yhtiön kannalta riski osinkoansaan.
Yhdysvalloissakin on historiassa maksettu kovia osinkoja. Osinkotuotto ennen 1950-luku oli neljän viiden prosentin luokkaa, kun se tänä päivänä on noin prosentin verran. Samaan aikaan pörssinousu on ollut varsin vauhdikas.
– 50-luvulla yhtiöt alkoivat panostaa isomman osan tuloksestaan kasvuun, se satoi omistajien laariin. Yli ajan nämä ovat tuottaneet enemmän kuin pääindeksi S&P 500, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana näin ei ole ollut. Syy tähän on varmasti suurteknoissa, mikä selittää paljon muutakin viimeisten kymmenen vuoden ylivoimasta muihin verrattuna. Tämä ylituotto ei ole perustunut siihen, että nämä kasvaisivat muita nopeammin vaan siihen, että kurssit eivät ole tulleet yhtä paljon alas laskuissa.
Positiiviseksi esimerkiksi Helsingin pörssistä Holmström nostaa Harvian, joka muutti osingonjakopolitiikkaansa.
Aiemmin yhtiö maksoi tuloksestaan tietyn prosenttiosuuden osinkoina ja samaan aikaan edellytti vuosi vuodelta kasvavaa osinkoa. Nyt yhtiön osingonjakopolitiikka perustuu enää sille, että osinko kasvaa.
