– Vastuullisen sijoittajan on aika helppo toimia Suomessa, koska mitään kovin vastuutonta ei Helsingin pörssissä voi päätyä salkkuun, FIM Varainhoidon sijoitusjohtaja Mika Leskinen sanoo.
Helsingin pörssi pärjääkin hyvin kansainvälisissä vastuullisuusvertailuissa, samoin kuin muut Pohjoismaat. Vastuullisen sijoittajan näkökulmasta ongelmallista on kuitenkin se, miten vastuullisuus määritellään ja miten eri yhtiöitä voi vertailla keskenään.
– Vastuullisuudelle ei ole tarkkaa määritelmää. Kaikki perustuu erilaisiin subjektiivisiin määrityksiin, Leskinen sanoo.
Vastuullisuus jääkin piensijoittajalle helposti vain sanahelinäksi ilman konkreettisia lukuja ja mittareita. Vastuullisuusasiantuntija Kaisa Kurittu toivoisi, että aiheesta puhuttaisiin enemmän myös yksityissijoittajien näkökulmasta.
– On jännää, että vastuullisuuskeskustelua johtavat aina instituutiot. Kaikki keinotkin vastuulliseen sijoittamiseen on esitelty isojen instituutioiden näkökulmasta. Se on kuitenkin ihan toinen maailma, kun omia rahojaan sijoittaa, kun on rajalliset resurssit ja osaaminen on aivan toisenlaista, Kurittu pohtii.
Luokitukset sijoittajan tukena
Vastuullisiin valintoihin pyrkivät sijoittaja voi tarkastella yhtiöitä erilaisten vastuullisuusmittareiden avulla. Institutionaalisten sijoittajien apuna on erilaisia ESG-analyyseja, mutta nykyään useat toimijat julkaisevat luokituksensa ilmaiseksi.
Vaikka analyysi jää piensijoittajan ulottumattomiin, luokitus auttaa hahmottamaan yrityksen kokonaiskuvaa. Luokituksia tarjoavat esimerkiksi MSCI ja SFP Group. Lisäksi vuosittain julkaistaan Global 100 -listaus, jonne on koottu tietyillä kriteereillä vastuullisesti toimivien pörssiyhtiöiden kärki.
Piensijoittajan kannattaakin tarkastella mahdollisimman montaa luokitusta.
– Välillä näkee, että samasta yhtiöstä voi olla eri luokittajilla tuloksia ihan laidasta laitaan. Mielestäni se on tosi hyvä, jos näkee, että joku antaa hyvän ja joku toinen ehkä ei. Luokitukset tehdään aina eri näkökulmista. Silloin tietää, että yhtiöllä on ainakin jossain parannettavaa, Kurittu sanoo.
Lisäksi on olemassa erilaisia vastuullisuusindeksejä, mutta niihin sekä Kurittu että Leskinen suhtautuvat kriittisesti.
– En itse katso näitä vastuullisuusindeksejä juuri lainkaan. Niiden pohjalla käytetään yleensä jotain ESG-luokitusta, mutta lisäksi ne on voitu valita niin, että toimialajakauma vastaa jotain normaali-indeksiä, Leskinen sanoo.
– On vähän mysteeri, miten yhtiöt tähän määritellään. Neljäkymmentä kauhaistua firmaa ei kuulosta kauhean kivalta. Helsingin pörssi tosin on pari vuotta ollut maailman vastuullisin pörssin raportoinnin avoimuuden kannalta, joten lähtökohtaisesti siellä ei niitä kaikkein pahimpia ainakaan ole, Kurittu sanoo.
Osa ratkaisua vai osa ongelmaa?
Erilaisten luokitusten lisäksi piensijoittajan on hyvä pysähtyä pohtimaan kahta asiaa: mitä yritys tuottaa ja miten se sen tuottaa?
– Tykkään tarjota yksinkertaisen ratkaisun, jolla on hyvä lähteä liikkeelle. Sijoittajan on hyvä kysyä itseltään, onko yhtiön tuote osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Jos se on osa ongelmaa, voi jo siitä tehdä johtopäätöksiä, Leskinen sanoo.
Kaikki yhtiöt tuottavat päästöjä, myös tuuliturbiinien ja sähköautojen valmistajat. Siksi pelkkä päästökysymys ei riitä tarkasteluun. Selvitettyään ensin, mitä yhtiö tuottaa, on tärkeää tietää, miten se sen tuottaa.
– Toinen taso onkin se, toimiiko yritys itse vastuullisesti ja kantaako se vastuun siitä, mitä sen toiminnasta aiheutuu. Usein sanotaan löyhästi, että on voittajia ja häviäjiä, mutta silloin unohtuu, että suurin osa yhtiöistä on jossain siinä keskellä. Ne eivät siis ole kauhean pahoja, mutta eivät mitään ratkaisijoitakaan, Kurittu muistuttaa.
Vastuullisuus on ennen kaikkea arvokysymys. Sijoittajan on tärkeää miettiä, mitkä asiat ovat hänelle itselleen tärkeitä ja mistä asioista ei ole valmis tinkimään. Yhdelle kynnyskysymys voi olla lihateollisuus, toiselle päästötavoitteet – joku toinen taas haluaa varmistaa vastuullisen vedenkäytön.
– On palkitsevaa, kun tiedostaa, mihin ei halua sijoittaa. Jos haluaa olla vastuullinen sijoittaja, on tärkeää, että tehdyt päätökset eivät hierrä. On kauhean tärkeää oman elämän ja hyvinvoinnin kannalta, että salkun kanssa voi olla, Kurittu sanoo.
Näkökulma määrittää luokituksen
Moni toivoo selkeää listausta pörssin vastuullisimmista yhtiöistä. Objektiivinen ja aukoton luokittelu on kuitenkin mahdotonta.
– Vastuullisuus tarkoittaa ihan eri asioita ei toimialoilla. Ei voi verrata lääkeyhtiötä, metsäyhtiötä ja it-yhtiötä keskenään yksi yhteen. Nehän toimivat kaikki ihan eri logiikoilla, Kurittu huomauttaa.
Vertailussa on apua ESG-luokituksista, Global 100 -listasta ja esimerkiksi Science Based Targets -sivuston yhtiölistauksesta – omista painotuksista riippuen.
Suomalaisyhtiöt ovat verrattain hyvin pärjänneet erilaisissa listauksissa. Monet yhtiöt ovat myös liittäneet tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet osaksi strategiaansa.
Toisaalta yksikään yhtiö ei toimi sataprosenttisen vastuullisesti, ja myös luokituksissa loistavien suomalaisyhtiöiden toimintaa voi monin paikoin kyseenalaistaa. Tämän vuoden Global 100 -listalla Neste on sijalla 4. Onko oikein, että öljy-yhtiö luokitellaan maailman vastuullisimpien pörssiyhtiöiden kärkeen?
– Listauksessa asioita katsotaan laajasti: muiden kuin miespuolisten osuus johdossa, johdon monimuotoisuus, päästöt suhteessa tuotantoon, turvallisuusluvut… Uusi kiinnostava mittari on se, kuinka suuri osuus yhtiön liikevaihdosta tulee vähäpäästöisistä tuotteista. Nesteellä uusiutuvien osuus on 25 prosenttia, ja se maailman johtavia uusiutuvien polttoaineiden tuottajia, Kurittu sanoo.
Helsingin pörssissä monta helmeä
Erilaisia kriteerejä yhtiöiden tarkasteluun on loputtomasti, mutta mitä yhtiöitä asiantuntijat itse nostaisivat esille Helsingin pörssistä?
– Vältän yleensä viimeiseen asti listaamasta yhtiöitä, koska se riippuu niin paljon siitä, mitä painottaa, Leskinen sanoo.
Hän kuitenkin löytää Helsingin pörssistä useita yhtiöitä, jotka ovat vuosien varrella näkyvästi tehneet töitä vastuullisuuden eteen.
– Mielestäni Kone on hyvä esimerkki siitä, että heillä on ollut vastuullisuusstrategia kiinteänä osana jo pidemmän aikaa monellakin tapaa. Jos viitataan ESG-luokituksiin, MSCI on antanut parhaan mahdollisen luokituksen esimerkiksi Metsä Boardille, UPM Kymmenelle ja Valmetille.
Kuritun mukaan Helsingin pörssissäkin on useita yhtiöitä, joiden liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus ja kestävä kehitys esimerkiksi aurinkoenergian tuotannon tai kiertotalouden osalta.
– Tietoturvakin on noussut vastuullisuusasiaksi aika voimakkaasti ja nopeasti viime aikoina, joten voisin mainita esimerkiksi F-Securen ja SSH:n.
Kurittu arvostaa myös erilaisia luokituksia ja pitää hyvänä, jos yritys pärjää useammassakin kuin yhdessä luokituksessa.
– Neste, UPM, Kesko, Metso Outotec, Valmet. Ne on monissa kansainvälisissä luokituksissa vastuullisiksi tunnistettuja.
