Handelsbanken nosti Suomen taloutta koskevaa ennustettaan.
– Kun taloudet avautuvat, näemme todella vahvaa kasvua tulevien neljännesten aikana. Myös ensi vuoden lukuja on nostettu, pääekonomisti Timo Hirvonen sanoi ennusteen esittelytilaisuudessa.
Handelsbanken ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia. Vuoden kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote ohittaa jo pandemiaa edeltävän huipputasonsa. Talouden elpyminen jatkuu ensi vuonna, jolloin Suomen talous kasvaa 3,0 prosenttia. Vuonna 2023 pankki odottaa talouden kasvava 1,8 prosenttia eli pitkän aikavälin trendikasvua nopeammin.
Handelsbanken tekee ennusteensa vuosineljänneksittäin. Tammikuussa julkaistuun verrattuna ennusteita on nostettu tämän vuoden osalta kautta linjan, ja erona tammikuiseen myös ensi vuotta koskien.
– Arviomme mukaan Suomi on hyötyjien joukossa digitaalisessa transformaatiossa, jonka pandemia on aiheuttanut talouteen, Hirvonen sanoi.
Yksityinen kulutus veturina
Taloutta vetää etenkin yksityinen kulutus. Hirvosen mukaan historiassa täytyy mennä paljon taaksepäin, jotta näkyy yhtä vahva yksityisen kulutuksen kasvu. Erityisen vahvaksi hän arvioi tämän vuoden kolmannen neljänneksen, jolloin kotitaloudet alkavat kuluttaa ja pääsevät myös palveluiden piirin. Pandemian aika on kerryttänyt kotitalouksille noin kuusi miljardia euroa ylimääräisiä säästöjä.
– Kotitalouksien kulutus on vahva kasvudraiveri, joka kohdistuu varsinkin palvelusektoriin, Hirvonen sanoi.
Hän näki kuitenkin useita kasvuajureita: Teollisuuden luottamusindikaattorit ovat tällä hetkellä ennätysvahvoja, ja maailmankaupan volyymi on noussut korkeammalle tasolle kuin se oli ennen pandemiaa.
– Vientimarkkinoilla on vahvaa kasvua. Yritysten investointinäkymät ovat loppujen lopuksi aika hyvät tällä hetkellä, teollisuuden investoinneissa ei tullut syvää kuoppaa. Talouden nopea elpyminen tarkoittaa, että jatkossakin täytyy investoida, Hirvonen tuumi.
Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalipalkat nousevat, mikä tukee kotitalouksien kulutuskysyntää. Pankki ennustaa ansiotason nousuksi tänä vuonna 2,3 prosenttia ja inflaatioksi 1,6. Yksityisen kulutuksen kasvu olisi 3,0 prosenttia.
– Inflaatio kiihtyy, mutta ei lähde laukalle. Esimerkiksi teollisuudessa raaka-aineiden hinnat ovat nousseet aika voimakkaasti, ja yrityksillä korotuspaineita siirtyy loppuhintoihin, Hirvonen sanoi.
Riskeinä korona, tuloerot, elvytys ja poliittinen epävarmuus
Handelsbankenin mukaan monta ajuria viittaa myös siihen, että asuntokauppa käy hyvänä jatkossakin. Ostoaikomukset ovat ennätyskorkealla tasolla. Työttömyys sen sijaan laskee hitaasti.
– Kuluvan vuoden alku oli niin heikko, että työmarkkinoiden toipumiseen menee loppuvuosi. Työttömyysaste laskee alle pandemiaa edeltävän tason vuonna 2023, Hirvonen ennakoi.
Riskit talousnäkymille liittyvät koronaan ja sen virusmuunnoksiin. Handelsbanken näkee riskinä myös tuloerojen kasvun.
– Pörssikurssit ja asuntojen hinnat ovat nousseet, mutta työpaikkansa menettäneillä kehitys on ollut heikompaa, Hirvonen totesi.
Elvytykseen liittyvät riskit koskevat sitä, miten keskuspankit onnistuvat purkamaan elvytystoimia.
– Finanssikriisin jäljiltä tiedetään, etteivät keskuspankkien exit-strategiat menneet kuin Strömsössä, Hirvonen sanoi.
Neljäntenä riskinä hän listasi poliittisen epävarmuuden, joka on sidoksissa tuloerojen kasvuun.
