Puuilon osakekurssi on laskenut alle puolentoista vuoden takaisen listautumishinnan, vaikka halpakaupan volyymit kasvavat.
Halpakaupan markkinaosuus on kasvanut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana selvästi vähittäiskaupan markkinaa nopeammin. Sama trendi on nähtävissä myös globaalisti.
Halpakauppojen osuuden Suomen vähittäiskaupan kokonaismarkkinoista arvioitiin olleen noin 2,4 miljardia euroa vuonna 2020, mikä tarkoittaa noin 11,5 prosenttia kokonaismarkkinoista. Halpakaupan merkittäviä toimijoita ovat esimerkiksi Tokmanni, Puuilo, HalpaHalli, Biltema, Kärkkäinen ja Tuurin kyläkaupan kaltaiset paikalliset toimijat. Eräänlainen rajatapaus halpakauppojen joukossa on yli 400 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä Motonet, jota monet eivät enää laske halpakauppasegmenttiin.
Jos Motonetia ei oteta lukuun, Puuilo kuuluu 270 miljoonan liikevaihdollaan Tokmannin jälkeen halpakaupan kakkosketjuun suurin piirtein samankokoisten HalpaHallin ja Kärkkäisen kanssa. Kunkin laskennallinen markkinaosuus Suomen halpakaupasta on hiukan toistakymmentä prosenttia.
Uusin tulokas markkinoille on ruotsalainen Jula-ketju, joka on ilmoittanut perustavansa Suomeen kolmessa vuodessa ainakin 20 myymälää ja rantautumassa muutenkin ryminällä. Ketju hakee valtakunnallista näkyvyyttä esimerkiksi jääkiekon SM-liigan pääyhteistyökumppanina. Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela vastaa kiristyvään kilpailuun urheilutermein.
– Lisääntyvä kilpailu kertoo, että toimiala on kiinnostava ja kasvaa. Tunnemme toki Julan, mutta me luotamme omaan konseptiimme ja toimimme omilla vahvuuksillamme.
Tee-se-itse -miesten puuhamaa
Puuilo on tee-se-itse -miesten puuhamaa, jonka tuotevalikoimaa on laajennettu niin, että rouvakin voi tulla ostoksille mukaan. Konsepti on tarkkaan mietitty. Myymälän layout varastohyllyineen korostaa edullista vaikutelmaa. Yhtiön mainontakin on tietoisen rouheaa ja kolahtaa kohderyhmään. ”Tuutko hakemaan? En. No tuun.”
Kaupan alalla suosittuja kanta-asiakasjärjestelmiä alennuksineen ja kortteineen Puuilo ei ole ottanut käyttöön. Sen sijaan omia tuotemerkkejä Puuilon hyllyissäkin on kaupan isojen keskusliikkeiden tapaan, ja jatkossa yhä enemmän.
– Olemme tulleet siihen tulokseen, että kanta-asiakasjärjestelmä on eräänlainen alennusautomaatti. Lisäksi sen ylläpito on iso kustannus. Tosin ymmärrämme samalla siitä saatavat hyödyt, joille meilläkin olisi käyttöä. Mutta klassiseen korttipeliin emme lähde. Meillä on valmiiksi edulliset hinnat, ja asiakkaamme ovat hintatietoisia. Private-label tuotteiden määrää kasvatamme parantaaksemme edelleen kannattavuutta.
Kustannusten nousu koskettaa myös Puuiloa. Inflaatiopaineet tuntuvat, vaikka toimiala ei kovin energiaintensiivinen olekaan. Saarela myöntää myös Kiina-riskin:
– Toimitusketjun ongelmat ovat osoittaneet, että Kiina-riski on olemassa. Pyrimme koko ajan hakemaan toimittajia lähempää, Euroopasta ja Suomestakin. Ketjuja trimmataan koko ajan.
Puuilo keskittyy tuloskuntoon
Toimitusjohtaja haluaa tarkastella johtamansa yhtiön kehitystä kvartaaleja pitemmillä aikajaksoilla.
– Ajattelen niin, että osakekurssi määräytyy lopulta sen mukaan mitä yritys ansaitsee. Pitkällä aikavälillä Puuilo haluaa olla kiinnostava yhtiö. Pörssikursseihin vaikuttaa tällä hetkellä maailmantalouden tila ja Ukrainan sota ja arvostus muuttuu sen mukaan, miten markkina ajattelee ja ennakoi. Siihen me emme voi vaikuttaa. Sen sijaan keskitymme Puuilon oman tuloskunnon ylläpitämiseen ja kasvattamiseen, joka ennen pitkää näkyy sitten myös yhtiön kurssissa, Saarela sanoo.
Lue koko juttu
Juha Saarelan haastattelu ja Inderesin analyytikko Olli Vilpon kommentit Puuilosta on julkaistu kokonaisuudessaan Viisaan Rahan numerossa 7/2022.
Osakesäästäjien jäsenenä pääset lukemaan sekä uusimman lehden että kaikki aiemmin ilmestyneet numerot.
Jäsenenä saat lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja sekä Viisas Raha -lehden kahdeksan kertaa vuodessa. Nuorten Osakesäästäjien jäsenyys maksaa vain 15 euroa vuodessa. Liity jäseneksi! Voit myös ostaa jäsenyyden lahjaksi täältä.
