Salolaisen Niemisen suvun yritykset suunnittelevat Uuteenkaupunkiin pilottilaitosta, joka valmistaa biomuovia soijan tähdeaineesta. Ensimmäisenä maailmassa biomuovia tehtäisiin ravinnoksi kelpaamattomasta raaka-aineesta.
Taustalla on nelivuotinen kehityshanke, jossa muovipohjaisia lämmöneristeitä valmistava Finnfoam, materiaalikehittäjä Brightplus ja tutkimuslaitos VTT ovat kehittäneet teknologian, jolla muovimateriaaleja valmistetaan soijarehun sivuvirtana syntyvästä soijamelassista. Melassi tulee Nordic Soyalta, jolla on Uudessakaupungissa EU:n alueen suurin ja uudenaikaisin monivaiheinen soijajalostamo.
Projekti käynnistyi varsinaisesti vuonna 2017, kun se sai rahoituksen Business Finlandilta. Seuraava vaihe on pilottitehtaan rakentaminen tämän ja ensi vuoden aikana. Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen arvioi sen hintalapuksi reilut viisi miljoonaa euroa.
– Pilotointi on prosessin optimoinnin kannalta tärkeä vaihe, Nieminen sanoo.
Täyden mittakaavan biomuovitehdas on tarkoitus ottaa käyttöön jo vuoden 2023 loppuun mennessä. Se on investointina 50 miljoonan euron luokkaa. Sekä pilotti että varsinainen tuotantolaitos rakennetaan Uuteenkaupunkiin, missä raaka-aineena käytettävä melassi saadaan soijajalostamolta putkea pitkin.
Kumppanit haussa
Sekä Finnfoam että Nordic Soya ovat salolaisen Niemisen suvun omistamia yrityksiä. Heillä on vähemmistöosuus myös Brightplussasta. Pilottitehtaan omistajaksi tulevalla FF-Futurella on sama omistuspohja. Henri Niemisen mukaan pilottilaitokseen voi tulla muitakin omistajia.
– Tarkoitus on löytää partnereita, jotka myös ovat kiinnostuneita biomateriaalien tekemisestä. Tavoitteena on hyvinkin monipuolinen pilotointilaitos erilaisille biomateriaaleille, myös bioöljyille, hän sanoo.
Nykyisin biomuoveja tehdään sokerista, maissista ja sokeriruo’osta eli elintarvikkeiksi kelpaavista raaka-aineista. FF-Futuren hankkeessa uutta on nimenomaan se, ettei raaka-aine ole ravinnoksi kelpaavaa. Tällä hetkellä Uudenkaupungin soijajalostamolta tuleva melassi poltetaan energiaksi.
– Kestävän kehityksen kannalta ei ole järkevää hakata metsiä, jotta olisi riittävästi peltoa biomateriaaleihin ja pois ruoan tuotannosta, vaan nykyisestä peltoalasta on otettava kaikki hyöty irti, Nieminen sanoo.
Hänen mukaansa uudesta teknologiasta on tarkoitus saada vientituote. Maailmassa viljellään yli 300 miljoonaa tonnia soijapapua vuodessa. Soijasadon ruoaksi kelpaamattomista ainesosista voitaisiin Niemisen mukaan valmistaa pitkälti yli 20 miljoonaa tonnia biomuovia. Määrän voi suhteuttaa esimerkiksi polystyreeniin, jota myös Finnfoam käyttää eristeissään. Polystyreenin maailmanlaajuinen käyttö on noin 11 miljoonaa tonnia vuodessa.
