Tukholman pörssin vetonaulana on toimivat listautumismarkkinat. 600 yrityksen joukkoon on tunkua ulkomaita myöten. Kasvun rahoituksesta pitää huolen myös tavallinen eläkkeensaaja.
Syyskuussa parikymmentä saksalaista yritystä oli kahden päivän ajan Tukholman pörssissä tutustumassa markkinaan sekä tapaamassa sijoittajia ja neuvonantajia. Joukossa oli myös tunnettuja sukupolvelta toiselle siirtyneitä perheyrityksiä. Kaikilla oli sama huoli siitä, että lainarahan saanti Basel III:n myötä tiukentuu.
Synkkyys painaa Euroopan joka kolkassa. Yritykset irtisanovat työntekijöitään, kuluttajat viettävät lomansa kotona, ja pörssikauppa hiljenee.
Samat uutiset ravisuttavat myös Ruotsia, mutta apeudesta ei ole tietoakaan: H&M aikoo vähentää alennusmyyntejä ja lisätä myymistä täysillä hinnoilla. Ravintoloihin on turha yrittää maanantai-iltana ilman pöytävarausta.
Tukholman pörssin 626 listayhtiön markkina-arvo on tällä hetkellä 646 miljardia euroa. Tosin listautumisessa on myös Ruotsissa havaittavissa hidastumista viime vuodesta.
Silti Tukholma on Euroopan elinvoimaisin markkina. Se on jättämässä brexit-solmuissa kiemurtelevan Lontoonkin taakseen. Listautumismarkkinan toimivuus kiinnostaa Tukholman pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahlin mukaan ulkomaisia yhtiöitä, joita on pörssissä jo kymmenkunta.
Kansankapitalismin taju
Ruotsalaisnuorelle on itsestäänselvää avata sijoitustili, kun hän siirtyy työelämään. Hän ei muusta tiedä, sillä hän on kasvanut rahastosijoittamisen aikakautta.
Kansankapitalismi juurtui naapurimaahan, kun 1980-luvulla perustettiin koko kansan sijoitusrahastot. Jokainen sai päättää, mihin rahastoon 2,5 prosenttia eläkesäästöistään sijoittaa. Aluksi rahastoa sai vaihtaa kerran vuodessa, sittemmin vuosineljänneksittäin. Nyt sen voi tehdä mobiilisovelluksella, jossa voi myös seurata sijoituksen tuottoa.
– Ruotsissa on rakennettu osakesijoittamisen kulttuuria pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti hallituspohjasta riippumatta. On luotu otollinen ilmapiiri sijoittamiselle, Rosendahl sanoo.
Eläkejärjestelmän uudistus oli hänen mukaansa perusta ruotsalaisten sijoituskulttuurille. Seuraava harppaus oli osakesäästötili, joka on nyt seitsemän vuoden ajan ollut jättimenestys. Tähän mennessä kolme miljoonaa ruotsalaista on oivaltanut osakesijoittamisen hyödyt. Tilillävoi säilyttää käteistä, rahastoja ja osakkeita, eikä sijoitusten tuotosta tule veroseuraamuksia. Matala vuotuinen vero kerryttää vastaavasti valtion kassaa.
– Osakesäästötilin käyttäjät ovat nyt saaneet seitsemältä vuodelta aivan mahtavat tuotot, Rosendahl sanoo.
Ruotsalaiset ovat oppineet vuosikymmenten aikana myös sen, että lunta voi tulla tupaan eikä siitä kannata huolestua. Työssäkäyvistä noin 80 prosenttia on suoraan tai välillisesti rahastosijoittajia.
Siinä missä suomalaisten suurin varallisuuserä, noin 300 miljardia euroa, on sijoitettuna omaan asuntoon, ruotsalaiset asuvat vuokralla tai lyhentävät isosta lainasta vain korkoja.
– Lainanlyhennyksestä säästynyt raha kanavoituu kulutukseen ja sijoittamiseen.
Tukholman pörssiin on sen perustamisvuodesta 1863 lähtien kertynyt kerroksia niin sanottua vanhaa rahaa. Tämä potti ja kansan sitoutuneisuus takaavat yhtiöiden kasvun rahoituksen.
Autotallista pörssiin
Euroopan pörsseillä ei mene tällä hetkellä aivan putkeen. Vuoden toisella neljänneksellä listautumisia oli yhteensä 43, joista 19 Lontoon pörssiryhmällä. Nasdaqin pohjoismaisissa pörsseissä niitä oli saman verran. Seuraavaksi eniten listautumisia oli Sveitsillä ja Saksalla, molemmilla kolme.
Isossa-Britanniassa listautui 13 ja Tukholmassa 14.
– Vaikka määrällisesti tänä vuonna on vähemmän uusia yhtiöitä, meillä on ollut suuriakin listautumisia: kesäkuussa Traton SE keräsi 762 miljoonaa euroa, ja syyskuussa EQT Partners kerää annillaan noin 1,3 miljardia euroa, Rosendahl sanoo.
Tähän mennessä Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on listautunut yhteensä 38 yhtiötä. Rosendahl pitää erittäin hyvänä saavutuksena, jos vuoden lopussa niitä olisi 65. Viime vuonna määrä oli 83 ja sitä edellisenä 115.
Tukholman päämarkkinalla on 328 yritystä ja kevyemmin säännellyllä First North -kasvumarkkinalla 298. Ruotsissa meininki muistuttaa vanhaa amerikkalaista tapaa, jossa applemaisesti siirryttiin autotallista suoraan pörssiin.
– Nyt pääomasijoittajat haukkaavat päältä parhaat startupit.
Ruotsissa on sen sijaan tunkua julkisen markkinan kasvu-uralle, jossa pääoman turvin voi kahdessa sarjassa luoda bisnestä ja siirtyä myöhemmin päämarkkinalle, esimerkiksi small capiin.
– Tämä on win–win-tilanne. Kymmenen vuoden aikana First North -yhtiöt ovat luoneet työpaikkoja kaksi kertaa enemmän kuin saman toimialan yhtiöt pörssin ulkopuolella, Rosendahl sanoo.
Moni yritys on päättänyt kasvaa yrittäjävetoisesti pörssissä ja puistanut päätään ulkomaiselle pääomalle. Ruotsissa on kansallismielisyyttä pääomanmuodostuksen ja liiketoiminnan kehittämisen osalta.
– Kun eräs listautumassa ollut yritys päättikin myydä yhtiönsä amerikkalaisille, ruotsalaiset tuohtuivat: ei näin tehdä.
Ruotsalaiset ovat sitoutuneita ja ylpeitä yrityksistä, joihin sijoittavat. Tämä mahdollistaa yritysten bisneksen.
Täydellinen match. Tätä saksalaisyritykset ihmettelivät.
Juttu on aiemmin julkaistu painetussa Viisas Raha -lehdessä nro 7-8/2019.
