Yritykset ovat tehneet ensimmäiset EU-taksonomian mukaiset raporttinsa. OP selvitti, mitä suomalaisten pörssiyhtiöiden kestävyysraportointi paljasti.
EU:n uudet kestävyyskriteerit tulivat pörssiyhtiöiden raportointiin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. OP:n selvityksen mukaan 15 prosenttia yhtiöiden liikevaihdosta läpäisee taksonomian vaatimukset.
Taksonomiamukaisuus kertoo, täyttääkö liiketoiminto taksonomian asettamat kestävyyskriteerit. Yhtiöt ovat jo aiemmin raportoineet taksonomiakelpoisuudesta. Se kuvaa, onko yhtiöllä liiketoimintaa sellaisissa toiminnoissa, joille löytyy taksonomiakriteereitä.
OP:n mukaan taksonomiasta raportoineiden yritysten liikevaihdosta 25 prosenttia oli taksonomiakelpoista ja 15 prosenttia taksonomiamukaista. Korkeimmat luvut raportoi Outokumpu, jonka liikevaihdosta 91 prosenttia oli taksonomiamukaista.
− Liikevaihdon perusteella merkittävimmät vihreät liiketoiminnot tulevat valmistavasta teollisuudesta sekä energiatoimialalta. Outokumpu ja Neste ovat näistä hyviä esimerkkejä. Osin tämä johtuu siitä, että taksonomiakriteerit näille aloille on määritelty hyvin laaja-alaisesti. Taksonomian tuloksia tulkitessa toimialojen vertailu keskenään ei sinänsä ole järkevää, eikä pelkistä taksonomialuvuista voida myöskään vetää suoria johtopäätöksiä yhtiön kestävyydestä yleisemmin, sanoo OP Yrityspankin johtava ESG-asiantuntija Asko Siintola.
EU-taksonomian tarkoituksena on helpottaa sijoittajien ja rahoittajien työtä yritysten ympäristökestävyyden arvioinnissa. Yhtiöt raportoivat taksonomiamukaisuudestaan ja -kelpoisuudestaan kolmella mittarilla: liikevaihdolla, pääomamenoilla ja toimintamenoilla. Liikevaihto kuvaa yhtiön liiketoimintaa kokonaisuutena, ja sen olisi tarkoitus kertoa, kuinka kestävää liiketoiminta taksonomian kriteereillä arvioituna on. Pääomamenot kertovat siitä, kuinka vihreitä yhtiön investoinnit ovat. Toimintamenot liittyvät lyhyemmän aikavälin hankintoihin.
Taksonomia on herättänyt kysymyksiä siitä, mihin kriteerit perustuvat: jos niiden takana ei ole tutkittu tieto vaan esimerkiksi jonkun jäsenvaltion oma etu, niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä kestävyyden kanssa. Tällä hetkellä taksonomian ympäristötavoitteet ovat myös melko yksipuoliset, mutta niitä on tarkoitus laajentaa.
Kiinteistöalan pelko kävi toteen
EU-taksonomian suunnitteluvaiheessa monet toimialat, esimerkiksi metsätalous, vesivoiman tuotanto ja kiinteistöala, olivat huolissaan kriteeristöstä. Huolet näyttävät olleen osittain turhia, sillä OP:n selvityksen mukaan metsätalouden osalta taksonomiamukaista toimintaa on peräti 96 prosenttia ja vesivoiman tuotannon osalta 93 prosenttia.
Kiinteistöalalla tilanne on toinen: alan taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta vain kaksi prosenttia täytti kriteerit. Toimialan merkittävin toiminto on rakennusten omistaminen ja hankinta. Sen noin 850 miljoonasta taksonomian alaisesta eurosta noin 16 prosenttia täyttää kriteerit.
Investointipuolella kestävyyteen panostettiin erityisesti energia-alalla. Viime vuoden aikana sillä tehtiin yhteensä 2,4 miljardia euroa taksonomiakelpoisia investointeja, ja niistä 87 prosenttia oli taksonomiamukaisia. Toimialan taksonomiamukaisista investoinneista 69 prosenttia tuli Nesteeltä. Energiatoimialan taksonomiakelpoinen liikevaihto oli 14,5 miljardia euroa ja taksonomiamukaisuus 87 prosenttia.
Valmistavassa teollisuudessa taksonomiakelpoinen liikevaihto oli yli 30 miljardia euroa. Siitä 55 prosenttia oli taksonomiamukaista.
− Valmistavan teollisuuden taksonomiamukaisesta liikevaihdosta valtaosa, 76 prosenttia, syntyi raudan ja teräksen valmistuksesta. Tämän perusteella voidaankin todeta, että Suomessa listattujen teräsyhtiöiden toiminta on taksonomialuokittelun perusteella Euroopan mittakaavassa vihreää, sanoo Siintola.
