Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka koronapandemian aiheuttamat haasteet jatkuvatkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etlan tuoreen raportin mukaan talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Suurimmat riskit liittyvät virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen.
Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna jopa 4,6 prosenttia. Kulutuksen elpyminen on kuitenkin riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan taas turvalliseksi, raportissa todetaan
Suomen bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,9 prosenttia, yksityinen kulutus jopa 4,9 prosenttia. Vienti väheni 6,3 prosenttia ja tuonti 6,6 prosenttia. Viime vuoden bkt-tiedot ovat koronavuoden takia tällä kertaa tavallista epävarmemmalla pohjalla.
Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kuitenkin kasvavan 3 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on laskettu 0,2 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta, koska rokotekattavuus etenee odotettua hitaammin ja heikentää yksityisen kulutuksen näkymiä. Ensi vuoden talouskasvuksi Etla ennustaa 2,4 prosenttia ja vuodelle 2023 1,7 prosentin kasvua.
– Rokotekattavuus nousee koko ajan, nyt jo yli 11 prosenttia Suomen aikuisväestöstä alkaa olla rokotettuja. Tilanteen pitäisi edelleen parantua huomattavasti huhti-kesäkuussa, kun rokotepula alkaa helpottaa. Niinpä edessä on alkuvuotta selvästi valoisampi loppuvuosi niin talouden kuin terveydenkin kannalta, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus lehdistötiedotteessa.
Etlan mukaan yksityisen kulutuksen merkitys kasvulle on suuri, se kasvaa noin 2,5 prosenttia tänä vuonna, kun epidemian aiheuttamat rajoitukset poistuvat asteittain kesän kuluessa. Ensi vuonna Etla ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan jo yli 4,5 prosenttia. Inflaatio kiihtyy vain ”hieman”.
Vienti vetää – ensi vuonna palveluvientikin
Vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia ja ensi vuonna jo yli 7 prosenttia. Palveluvienti romahti viime vuonna jopa 15 prosenttia, joten sen toipumiseen on vielä matkaa. Raportin mukaan tänä vuonna erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa voimakkaasti. Autoteollisuuden kysyntätilanne on erittäin hyvä, ja telakoilta luovutetaan kuluvana vuonna iso risteilijä sekä kaksi pienempää alusta.
Ensi vuonna vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä, samalla kun saavutettu rokotekattavuus mahdollistaa myös turismin voimakkaan elpymisen.
– Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa 15 prosenttia ensi vuonna. Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa kuitenkin viennin elpymistä, kerrotaan raportissa.
Investointihorros päättyy, työllisyystavoite tuskin toteutuu
Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Kasvua nopeuttaa yritysten kone- ja laiteinvestointien selvä lisääntyminen. Vuonna 2022 investointien kasvu voimistuu hieman, 2,4 prosenttiin, Etla sanoo.
Etlan raportti osoittaa myös, että työmarkkinat selvisivät koronakriisistä odotettua pienemmin vaurioin: työttömyysaste nousi Tilastokeskuksen mukaan vain 7,8 prosenttiin. Lomautettuna oli kuitenkin huomattava määrä palvelualojen työntekijöistä.
Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 29 000 henkilöllä kasvun painottuessa vuoden toiseen puoliskoon. Työttömyys laskee tänä vuonna 7,5 prosenttiin ja työllisyysaste keskimäärin 72,3 prosenttiin.
Ensi vuonna työllisyysasteen odotetaan paranevan 72,8 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa, kun heidän lukumääränsä pienenee. Osaavan työvoiman saatavuus on suurempi este kasvulle jo ensi vuonna. Etla ennustaa, että Suomen työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin – eli ilman uusia merkittäviä työllisyystoimia Sanna Marinin hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite jää toteutumatta.
– Kun koronapandemia alkaa pian hellittää, on Suomessakin hyvä kääntää katse vanhoihin haasteisiimme. Pandemian aiheuttamat kustannukset tuovat niihinkin oman lisänsä. Suomen julkinen velka on nousemassa lähelle 70 prosenttia BKT:stä tänä vuonna, kun ennen pandemiaa oltiin noin 60 prosentin tasolla. Samalla kustannuskilpailukykymme heikkenee keskeisiin kilpailijamaihimme nähden. Tarvitaan toimia, toteaa Etlan Markku Lehmus.
Synkän vuoden jälkeen maailmantalous kasvaa
Etlan ennusteen mukaan maailmantalous toipuu tänä vuonna liki 6 prosentin kasvuvauhtiin. Viime vuonna maailmantalous supistui 3,5 prosenttia – eli yhtä paljon kuin toisen maailmansodan viimeisenä vuonna. Elpymistä avittaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys, mutta tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä on rokotteen kehittäminen ennätysajassa.
Kasvu on tänä vuonna erityisen nopeaa Yhdysvalloissa: 6,3 prosenttia.
– Bidenin hallinnon uusi 1 900 miljardin dollarin elvytyspaketti nostaa päätösperäisen elvytyksen jo yli 25 prosenttiin BKT:stä. Euroalueella kasvu jää hitaammaksi rokotekattavuuden hitaan edistymisen takia, myös päätösperäinen elvytys jää jälkeen Yhdysvalloista.
Etla ennustaa euroalueen BKT:n kasvavan 4,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia vuonna 2022.
– Suurimmat miinukset kirjattiin viime vuonna Etelä-Euroopan talouksissa: Espanja -11, Italia -8,8 ja Ranska -8,3 prosenttia. Näissä maissa nähdäänkin hyviä kasvulukuja tämän vuoden toisella puoliskolla, kun matkailu helpottuu.
750 miljardin euron suuruinen EU:n elpymisväline kiihdyttää EU-maiden kasvua ennustejaksolla keskimäärin vain joitakin prosentin kymmenyksiä.
Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan kahdeksan prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa, ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin.
– Ensi vuodelle ennustamme Kiinaan vajaan kuudenprosentin kasvua.
