Listautumisannista osakkeita saa keskimäärin selkeään alihintaan. Ylen haastatteleman Timo Rothoviuksen mukaan antien järjestäjät suosivat kuitenkin suursijoittajia. Yksi listautujista on maanantaina annin aloittanut Merus Power.
– Uusiutuvan energian mahdollisuudet ovat valtavat. Meillä on hyvät tuotteet, mutta tarvitsemme pääomia, jotta pääsemme voimakkaaseen kasvuun, Merus Powerin toimitusjohtaja Kari Tuomala sanoo Ylen haastattelussa. Yhtiö aikoo listautua Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle.
Pörssin toimitusjohtaja Henrik Husmanin mukaan uusia pörssiyhtiöitä syntyy kesäkuun loppuun mennessä enemmän kuin yleensä koko vuonna. Nyt sisääntulijoiden tahti tuo mieleen vuosituhannen vaihteen. Kannattaa tosin huomata, että osittain tämän vuoden kasvussa on kyse koronan synnyttämän patoutuman purkautumisesta. Viime vuosi oli poikkeuksellisen hiljainen.
– Nyt näyttää tosi hyvältä. Helsingissä on listautumisia tulossa ennen kesäkuun loppua kymmenkunta, mikä on itse asiassa ennätys kolmen kuukauden aikaperiodina, Husman sanoo Ylelle antamassaan haastattelussa.
Näkymät syksyynkin ovat Husmanin mukaan hyvät.
– Joskin listautumisia valmistellaan vähintään puoli vuotta ennen kuin pörssi saa niistä tietää. Ja aika usein listautumiset ovat siinä mielessä jännittäviä, että samalla mietitään myös vaihtoehtoisia polkuja. Listautuminen ei ole varmaa ennen kuin pörssikello soi.
Listautumisannista pörssiosakkeita edullisesti
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että vuosikymmenten mittaisella tarkastelujaksolla listautumisannit ovat olleet alihinnoiteltuja. Ensimmäisenä pörssipäivänä osakkeen hinta päätyy keskimäärin selkeästi antihintaa ylemmäs.
Ilmiön tuntee myös Vaasan yliopiston rahoituksen professori ja Suomen osakesäästäjien yhdistyksen puheenjohtaja Timo Rothovius.
– Se on maailmanlaajuinen ilmiö. Osakkeet hinnoitellaan niin, että firma saa pörssissä hyvän alun, Rothovius kertoo.
Tutkimusalueen tunnetuin nimi on yhdysvaltalaisprofessori Jay Ritter, joka ylläpitää verkkosivuillaan tilastoa aiheesta (siirryt toiseen palveluun) (pdf). Suomessa osakeantien alihinnoittelu oli vuosien 1971–2018 välillä noin 14 prosenttia. Yhdysvalloissa vielä pidemmällä tarkastelujaksolla alihinnoittelua oli noin 17 prosenttia.
Kaikki osakkeet eivät suinkaan nouse ensimmäisenä päivänä antihinnan yläpuolelle. Tämän kevään suomalaisista listautujista näin kävi terveysteknologiayhtiö Nightingale Healthille.
Pitkällä tähtäimellä listautumisannit on kuitenkin tarjonnut mahdollisuuden pikavoittoihin.
– Jos lähtee pienellä summalla kaikkiin listautumisanteihin mukaan, se on strategia, jolla on keskimäärin voittanut varmasti, Rothovius sanoo Ylen artikkelissa.
Ongelmana Rothoviuksen mukaan on kuitenkin se, että antien järjestäjät suosivat suursijoittajia.
– Yleisöanneista on saanut niin vähän osakkeita, että summilla ei ole mitään merkitystä, Rothovius sanoo.
Esimerkiksi kodin muovituotteista tunnetun Orthexin osakkeita riitti tänä keväänä halukkaille vain 420 eurolla. Rakennusyhtiö Kreaten yleisöannista osakkeita sai lopulta vain alle 300 eurolla.
Jos yksityissijoittaja oli käyttänyt aikaa opiskellen listalleottoesitteitä tai muoviämpäreiden liiketoimintalogiikkaa, muutaman sadan osakkeen ostaminen tuntuu vaivannäköön suhteutettuna vähäiseltä.
– Ja siinä on myös se dilemma, että hyvästä ja edullisesta yhtiöstä saat tosi vähän osakkeita – mutta huonosta, joka ei mene kaupaksi, saat tosi paljon, Rothovius sanoo.
– On piensijoittajan kannalta iso ongelma, että hyvät annit myydään valtaosin isoille sijoittajille.
Suositaanko suursijoittajia?
Annista saatujen osakkeiden pieni määrä kismittää piensijoittajia ja Rothoviuksen mukaan hyvästä syystä – anteja järjestävät pankit ja pankkiiriliikkeet suosivat hänen mukaansa suursijoittajia.
– Listautuva yritys ei järjestä antia. Sen järjestää pankkiiriliike tai pankki tai joku muu taho. Ja ne myyvät annin niille, jotka ovat muutoinkin niiden hyviä asiakkaita. Tällä tavoin ne palkitsevat parhaita asiakkaitaan, jotka ovat tyytyväisiä ja maksavat sitten muista palveluista, Rothovius sanoo.
Vastaväittäjien mukaan tunnetut institutionaaliset sijoittajat tuovat luotettavuutta, varmistavat annin onnistumisen ja tukevat osakeannin markkinointia.
Timo Rothovius myöntää tämän, mutta se ei ole hänen mukaansa ainoa eikä tärkein syy, miksi annit myydään näin suuressa määrin suursijoittajile.
– On selkeästi annin järjestäjän etu, että toimitaan sillä tavalla. Piensijoittajilta annin järjestäjät eivät saa kuin pienen antikomission, mutta suurilta tulee niin paljon muutakin bisnestä, että anti kannattaa myydä valtaosin niille.
Listautumisantien järjestäjät kiistävät
Esimerkiksi Orthexin antia järjestelleen Carnegien johtaja Tommi Kaltio toteaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että yhtiö on vain neuvonantaja – lopulta yhtiöiden vanhat omistajat ja hallitus päättävät, missä suhteessa osakemyynti jakautuu suurille ja pienille sijoittajille.
Osakeanteja järjestävän Evli Pankin osakas Olli Kangasniemi puolestaan toteaa Ylelle toimittamassaan viestissä, että eurooppalainen sääntely estää sen, että annin painotuksia suunnattaisiin sen mukaan, onko sijoittaja annin järjestäjän asiakas vai ei.
Antien järjestäjien haasteena on Kangasniemen mukaan se, että piensijoittajien kiinnostusta ei voi arvioida etukäteen samalla tavoin kuin suurten sijoittajien kiinnostusta.
– Listautumisanti on listautuvalle yhtiölle sekä erittäin merkittävä investointi, mistä syystä listautumisantien onnistumista ei käytännössä voida jättää piensijoittajakysynnän varaan, Kangasniemi kirjoittaa.
Myös ankkurisijoittajien käyttö pienentää anneissa saatavilla olevien osakkeiden määrää. Ankkurisijoittajat ovat suuria ja tunnettuja sijoittajia, jotka ovat etukäteen sitoutuneet merkitsemään osakkeita listautumisannissa. Siitä vastineeksi ne edellyttävät yleensä tietyn vähimmäismäärän osakkeita.
Tuo varaus voi Kangasniemen mukaan olla esimerkiksi 80 prosenttia etukäteisestä merkintäsitoumuksesta.
Voiko piensijoittajaan luottaa?
Nokialaisen sähkövarastoja kehittävän Merus Powerin listautumista järjestelee konsulttiyhtiö Alexander Corporate Finance. Toimitusjohtaja Jaakko Niemelä korostaa, ettei yhtiöllä ole sellaisia muita liiketoimintoja, jotka voisivat johtaa professori Rothoviuksen kuvaamaan intressien ristiriitaan.
Toisaalta hän arvioi, että tavallisten sijoittajien osuutta anneissa on syytä kasvattaa.
– Kritiikki on osin aiheellista. Muutamissa viimeaikaisissa listautumisissa yleisöantien allokaatio on ollut liian pieni ja yleisösijoittajat ovat saaneet liian vähän osakkeita, Jaakko Niemelä sanoo.
– Todennäköisesti alle kymmenen prosentin osuus on hyvässä annissa liian vähän. Sanoisin, että tähän seikkaan pitää kaikkien pääjärjestäjien kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.
Merus Powerin maanantaina alkaneessaosakeannissa suurelle yleisölle on varattu yli viidennes osakkeista, mikä on tänä keväänä selvästi keskimääräistä enemmän.
Lue Ylen artikkeli tästä
