Elokuvasijoittamiseen liittyy monimutkaisia rahoitusjärjestelyjä, joten sijoittaja tarvitsee pääoman lisäksi myös osaamista.
Kymmenen miljoonaa maksanut elokuva voi tuottaa jo ensimmäisenä viikonloppuna lipputuloina sata miljoonaa. Tähän lisätään seuraavien viikkojen näytöstulot ja myös myöhempien vuosien esitystulot. Tällaisella uutisoinnilla ei ole ihme, että elokuviin sijoittaminen on varsinkin Yhdysvalloissa vetänyt puoleensa myös yksityishenkilöitä.
Yhdysvalloissa hyvätuloinen sijoittaja saattoi vuosina 1963–1975 saada elokuvatuotantoon sijoitetusta 25 000 dollarista tietyin järjestelyin jopa 100 000 dollarin verovähennysedun, kunnes lakia muutettiin. Veroedun turvin eri puolille Yhdysvaltoja ehti syntyä melko elinvoimainen, pääosin Hollywoodin ulkopuolinen independent-elokuvien tuotantoekosysteemi.
– Oli aika, jolloin etenkin hammaslääkärit rahoittivat suuren osan varsinkin independent-elokuvatuotannosta, kertoo Hollywoodin maailmaa hyvin tunteva elokuvatuottaja Markus Selin.
– He olivat kuitenkin enemmän verovähennysten kuin huimien tuottojen, saati taiteellisten arvojen perässä.
Tunnetuimpiin ”hammaslääkärirahoilla” tuotettuihin elokuviin kuuluvat muun muassa 1970-luvun hitit Chinatown ja The Great Gatsby, mutta pääosa niistä oli niin sanottuja B-luokan filmejä.
Lipputuotot vääristävät kokonaiskuvaa
Lipputuotot antavat Selinin mukaan liian lukratiivisen kuvan toimialasta.
– Jos uutisoidaan, että elokuva tuotti ensimmäisenä viikonloppuna sata miljoonaa, se ei todellisuudessa ole tuottanut välttämättä senttiäkään. Kyse on lipputuloista eli liikevaihdosta. Markkinointikulut ovat usein kaksin- tai jopa kolminkertaiset tuotantokuluihin verrattuna. Puolet lipputuloista mene teattereille ja joku viidesosa muille levitysyhtiöille. Itse asiassa markkinointi- ja jakelukulut vain kasvavat, jos elokuvalla alkaa mennä hyvin, Selin kertoo.
Myös Solar Filmsin entinen osakas, varainhoitoyhtiö Accunian toimitusjohtaja Jukka Ylitalo muistuttaa, että etenkin indie-tuotannon elokuviin liittyy hyvin moninaisia tuottojärjestelyjä ja sijoittajan on hyvin vaikea saada kokonaiskuvaa rahoituspaketista.
– Kaikkein huonoimmassa asemassa yksittäinen sijoittaja on erilaisissa joukkorahoitetuissa elokuvissa. Niihin suhtautuisin hyvin varauksellisesti, Ylitalo varoittaa.
Esimerkiksi Invesdorin kautta kuunatsielokuville joukkorahoitusta kerännyt Iron Sky Universe Oy näkyy nykyisin lähinnä protestilistalla.
Tuotantokulut eivät jää ensi-iltaan
Jukka Ylitalo muistuttaa, että etenkin indie-tuotannon elokuviin liittyy hyvin moninaisia profit sharing -järjestelyjä, joten lipputuloista ei todellakaan voi päätellä elokuvan taloudellista tulosta.
– Esimerkiksi tähtinäyttelijällä tai ohjaajalla voi olla sopimus, että hänen miljoonan palkkansa maksetaan siten, että hän ei veloita aluksi mitään mutta saa 15 prosenttia lipputuloista. Niinpä se summa ei tavallaan ole mukana tuotantokuluissa ennen kuin rahaa alkaa tulla sisään.
Ylitalo on itse nytkin mukana tuotannossa, jossa hän on itse päässyt pankkiirin osaamisellaan räätälöimään rahoitusjärjestelyn ehdot.
– En voi avata itse tuotantoa tässä vielä, mutta rahoituskuvio on kuin luotoissa tai bondeissa, joissa on etuoikeutettuja luokkia ja suorituksia tulee eri vaiheessa eri tahoille.
Siinä voi päästä tilanteeseen, että pääoma tulee takaisin ja jopa korotkin, vaikka itse elokuva tuottaisi lopulta tappiota.
– On sitten eri asia, suostuvatko kaikki tuotantoyhtiöt tällaiseen järjestelyyn, Ylitalo huomauttaa.
Hän muistuttaa vielä siitä, että joskus elokuva floppaa, mutta sen musiikki jää elämään.
– Silloin olisi hyvä, että sijoittaja on sopinut voitonjaosta kaikkien elokuvan tuottojen suhteen, ei vain lippu- ja esitystulojen.
Yhdysvaltoihin sijoittaminen on riski
Toisaalta elokuviin sijoittaminen on joskus ollut myös rikkaiden ihmisten vedätystä. Sitä kuvaa termi hollywood accounting. Vaikka elokuva tai tv-sarja tuottaisi pienellä budjetilla jopa 600 miljoonaa, höynäytettävä sijoittaja saadaan nuolemaan näppejään sopivan kirjanpitokäytännön avulla.Aihetta sivuaa esimerkiksi Mel Brooksin kuuluisa elokuva, The Producers (suom. Kevät koittaa Hitlerille).
– Kuuluisa esimerkki on myös Eddie Murphyn tähdittämä Coming to America, Selin lisää.
– Paramount riiteli ensin vuosia koomikko Art Buchwaldin kanssa käsikirjoitusoikeuksista, ja kun yhtiö viimein määrättiin maksamaan Buchwaldille osuus nettovoitosta, Paramount onnistui näyttämään, ettei ilmestymisvuonnaan katsotuin elokuva koko maailmassa tuottanut koskaan nettovoittoa.
Columbo-tv-sarjan osalta käytiin myös vuosia oikeutta kymmenien miljoonien rojalteista Universalin ja sarjan luojien kesken.
– On erikoista, että Yhdysvalloissa isot pörssiyhtiötkin voivat edelleen sekoittaa eri tuotantojen kuluja keskenään ja osoittaa pieneen pränttiin vedoten, ettei joku huippusuosittu produktio tuota yhtään voittoa, Selin sanoo.
– Moraaliton perinne on siellä yhä voimissaan. Jos suomalainen haluaisi sijoittaa ulkomaille, Viking Lotto voisi olla parempi kohde, Selin varoittaa.
Elokuvarahasto vain ammattilaisille
Vaikka Markus Selin varoittelee elokuvasijoittamisen riskeistä, eurooppalaiseen tai suomalaiseen tuotantoon voi hänen mukaansa kuitenkin turvallisesti sijoittaa.
– Meillä on varsin läpinäkyvät käytännöt. Tuntematon Sotilas on siitä hyvä esimerkki ja nyt on tämä IPR.VC-rahasto, joka sai kerättyä hyvin pääomia muun muassa Sorjosen tuotantoon.
IPR.VC on suomalainen mediasisältöihin keskittyvä vain ammattilaisille suunnattu pääomarahasto, joka sijoittaaläpimurron potentiaalia omaaviin sisältöhankkeisiin.
– Tyypilliset sijoitussummat rahastoon ovat seitsennumeroisia, kertoo perustaja ja rahastoa johtava Timo Argillander.
Rahastoa markkinoidaan vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan lainsäädännön takia vain ammattisijoittajille, kuten eläkevakuutusyhtiöille ja isoimmille family officeille.
– Finanssivalvonnan vaatimusten mukaisesti yksityissijoittajien mukaan ottaminen vaatisi oleellisesti enemmän hallinnointia, Argillander kertoo.
Rahasto on ollut mukana muun muassa tv-sarjassa Sorjonen.
– Olemme olleet sijoittajana sen kaikissa kolmessa tuotantokaudessa. Sarjan kansainvälinen myynti on onnistunut hyvin, ja siten myös sijoittajien tuotot ovat olleet hyvät, Argillander kertoo.
– Uusin rahastomme starttasi viime syksynä, ja sen ensimmäinen sijoitus on ollut Hollywood-yhtiö XYZ Filmsin usean elokuvan kokonaisuus.
Argillander lisää, että tv- ja elokuvasisällöt ovat suhdanteista riippumaton markkina.
– Laskukaudella ihmiset saattavat peruuttaa etelänmatkansa, mutta menevät silti elokuviin.
– Tällaisten kautta pääsee elokuvamaailmaan paljon turvallisemmalta pohjalta mukaan, Selin suosittaa.
– Toki meilläkin on Solar Filmsin tuotannoissa joitakin varakkaita yksityisiä tahoja ollut mukana, ja kiinnostus tuntuu olevan kasvamassa, hän lisää.
Tuntematon tuottaa osinkoa
Aku Louhimiehen ohjaama vuonna 2017 ensi-iltansa saanut Tuntematon sotilas on seitsemän miljoona euron budjetillaan yksi suurimpia elokuvatuotantoja Suomessa. Elokuvaa suunniteltiin vuosia, ja se pääsi vauhtiin vasta, kun ICECAPITALIN toimitusjohtaja Ari Lahden kokoama sijoittajien joukko keräsi viiden miljoonan euron sijoituspääoman.
Mukana oli viisitoista eri tahoa. Jukka Ylitalon ja Lahden itsensä lisäksi mukana olivat Lähi-Tapiola ja Jenny ja Antti Wihurin Säätiö. Muut sijoittajat olivat yksityishenkilöitä, kuten Supercell-yhtiön perustajat Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja ja Niko Derome.
Järjestelyyn liittyi laina, jolla oli kahdeksan prosentin etuoikeutettu korko, sekä osakepääoma varsinaisen tuotantoyhtiön kanssa yhdessä omistetutusta yhtiöstä.
– Pyrimme oikeudenmukaiseen järjestelyyn, jossa myös tuottaja, elokuvaosakeyhtiö Suomi pääsee osingoille, jos elokuva menestyy. Eli rahoittaja ei missään tapauksessa vie kaikkia tuloja, Lahti kertoo.
Jukka Ylitalokin oli mukana Tuntemattoman sotilaan rahoitusporukassa.
– Ari Lahti junaili hienosti selkeän ja läpinäkyvän konseptin. Sen ansiosta suomalaisia kovasti kiinnostava elokuva saatiin tehtyä ja me sijoittajat saimme ensin pääoman takaisin, sitten korot, ja pari kertaa on jo osinkojakin maksettu, Ylitalo kertoo.
Ylitalolla oli myös everstiluutnantin rooli elokuvassa. Oliko se reaaliosinkoa?
– Ei todellakaan. Sen kaksi sekuntia, jonka olin täytehahmona isossa joukkokohtauksessa, oli vain idea, joka syntyi Aku Louhimiehen kanssa, kun olimme seuraamassa kuvauksia. Isompi juttu sijoittajalle oli se, että pääsi seuraamaan, miten elokuvaa tehdään ja miten paljon siihen tarvitaan väkeä ja rekvisiittaa.
Elokuva keräsi avausviikonloppunaan yli satatuhatta katsojaa. Samaan on yltänyt vain yksi Star Wars- ja yksi Bond-elokuva. Kaikkiaan yli miljoonalla katsojalla Tuntematon on Titanicin jälkeen katsotuin elokuva Suomessa sitten vuoden 1970, jolloin katsojalukuja on virallisesti kirjattu.
Lyhennelmä jutusta on julkaistu painetun Viisas Raha -lehden numerossa 1/2020.
