Dansken pääekonomisti Pasi Kuoppamäki: "Yhdeksän prosentin syöksy nollaisi koko edeltäneen nousukauden bruttokansantuotteen kasvun."
Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen alkuvuonna 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjattuna BKT oli 0,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä ylemmällä tasolla.
Maaliskuussa kokonaistuotanto laski 2,7 prosenttia vuodentakaisesta. Teollisuuden puolella ensimmäinen vuosineljännes olikohtuullinen ja teollisuustuotanto kasvoi maaliskuussa 1,9 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden uusien tilauksien arvo sen sijaan putosi 9,3 prosenttia viime vuoden vertailujaksosta.Palvelualojen liikevaihto laski maaliskuussa 6,2 prosenttia viime vuodenmaaliskuusta.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää vakaana pysynyttä bruttokansantuotetta torjuntavoittona.
– Euroalueen BKT laski ennakkotiedon mukaan 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, eli koronavirus ja sen torjumistoimet iskivät muualle Eurooppaan huomattavasti rajummin Suomea aikaisemmin. Toinen vuosineljännes tulee olemaan surkea myös Suomessa.
Sekä yritysten että kuluttajien luottamusmittarit romahtivat huhtikuussa lamavuosien tasolle.
Kuoppamäki arvioi, että monet yritykset joutuivat sulkemaan ovensa keväällä.
– Päivittäistavaroiden myynti, asuminen, rakentaminen ja muutamat muut toiminnot ovat tosin jatkuneet liki ennallaan tai jopa kasvaneet. Sukelluksen syvyys nähdään vasta kuukausien päästä, mutta yhdeksän prosentin syöksy nollaisi koko edeltäneen nousukauden bruttokansantuotteen kasvun.
Konsensusennusteessa Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna on noin 6,5 prosenttiaja saavuttaa ensi vuonna 4,5 prosentin nousun.
– Kovin nopea elpyminen ei näyttäisi olevan edessä, sillä sekä kuluttajien varovaisuus ja että koko maailmaa koetteleva talouskriisi eivät näytä vielä vihreää valoa kysynnän nopealle toipumiselle. Pitkittyvä hitaan kasvun jakso onkin mittava riski. Kuluttajien kannalta luottamus liikkumisen ja kuluttamisen turvallisuuteen on avainasemassa talouden elpymisen kannalta.
– Talouden rakenteet pitäisi pelastaa korjaamattomilta vaurioilta. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys tuhoaisivat rakenteita ja rapauttaisivat taitoja. Toistaiseksi rakenteet ovat pääosin säästyneetkin, kiitos EKP:n kevyen rahapolitiikan, hallituksen tukitoimien ja useiden vuokranantajien maksuhelpotusten.
Kuoppamäki patistaa hallitusta tarkentamaan yritystukiohjelmia.
– Suomen talouteen täytyisi saada rakenneuudistuksilla ja hyvin kohdennetulla elvytyksellä uutta puhtia, jotta vältämme toisen menetetyn vuosikymmenen.
