Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 3,3 prosenttia heinä-syyskuussa edelliseen jaksoon verrattuna.Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää tätä kehitystä rohkaisevana merkkinä Suomen talouden koronakestävyydestä.
Tilastokeskuksen tänään julkaisemien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 3,3 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Vuoden takaiseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 2,7 prosenttia.
Tilastolukema ylittää odotukset. Tilastokeskuksen aiemmassa pikaennakossa bruttokansantuotteen arvioitiin kasvaneen noin 2,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja jääneen 4,0 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä matalammalle tasolle.
Kolmannella neljänneksellä yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta pieneni 3,6 prosenttia vuodentakaisesta.
Investoinnit vähenivät 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Investoinnit heikkenivät jo ennen koronakriisiä.
Vienti kasvoi 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta supistui 12,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti puolestaan kasvoi 4,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta supistui 9,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Julkiset kulutusmenot kasvoivat vain hieman edellisestä neljänneksestä ja jäivät edellisvuoden kolmatta neljännestä alemmalle tasolle. Kansantalouden kokonaiskysyntä jäi 6,1 prosenttia vuodentakaista alemmalla tasolle, joten osa bruttokansantuotteen kasvusta tuli varastojen paisumisesta ja tilastovirheestä, mikä osaltaan kertoo taloustilanteen arvioinnin vaikeudesta.
Tilastokeskus tarkensi myös arvioita toisen vuosineljänneksen kehityksestä pienemmäksi supistumiseksi. Bruttokansantuote laski huhti-kesäkuussa tarkentuneiden tietojen mukaan 3,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun aiemmin pudotukseksi arvioitiin 4,5 prosenttia.
Rohkaisevia merkkejä
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää bruttokansantuotteen kehitystä rohkaisevana merkkinä Suomen talouden koronakestävyydestä.
– Koronakriisi hellittänee otettaan vuonna 2021 kun rokotteet saadaan laajaan jakeluun. Taloushaasteiden ydin siirtyy vähitellen lyhyen aikavälin selviytymisestä pidemmän aikavälin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen ja heikkoon tuottavuuskehitykseen. Työllisyysasteen nostamisen pitäisi saada merkittävä rooli talouspolitiikassa vuonna 2021, Kuoppamäki arvioi.
Kuluttajien ja yritysten luottamuksesta julkaistujen tilastojen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori elpyi hiukan marraskuussa. Tuoreimmassa mittauksessa kuluttajaluottamus sai arvon -4,8, mikä edelleen alittaa pitkän aikavälin keskimääräisen tason eli -1,8. Vuoden pohjalukemat mitattiin huhtikuussa, jolloin käytiin hetkellisesti 1990-luvun alun synkkien lamavuosien tasolla.
– Koronaepidemia vaikuttaa selvästi kuluttajien tunnelmiin, joten uutiset rokotteiden tulosta ovat todennäköisesti piristäneet odotuksia. Luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta kohenivat hieman lokakuuhun verrattuna. Sen sijaan näkemys oman talouden nykytilasta heikkeni, mikä on linjassa vaatimattoman työllisyystilanteen kanssa.
Kuluttajien asunnonostoaikeet korkealla
Oman rahatilanteensa kuluttajat kuitenkin arvioivat marraskuussa edelleen erinomaiseksi. Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vähenivät aavistuksen.
– Asunnonostoaikeet pysyivät varsin korkealla, mihin koronapandemia ei ole iskenyt juuri lainkaan. Korkeat asunnonostoaikeet, muuttovirta kasvukeskuksiin ja ensi vuodelta odotettava talouskasvu näyttävät jo piristäneen uusien rakennuslupien määrää etenkin pääkaupunkiseudulla.
Yritysten arvio vallitsevasta suhdannetilanteesta oli edelleen varsin synkkä marraskuussa Elinkeinoelämän keskusliiton julkistaman suhdannebarometrin mukaan. Luottamus ei kuitenkaan heikentynyt lokakuusta,
Kuoppamäki ennakoi vuoden viimeisen neljänneksen talouskasvun jäävän heikoksi nollan tuntumaan.
– Vähittäiskaupan myynti näyttäisi pysyvän kohtuukorkeana, mutta palveluiden kulutus supistuu jälleen kerran ja ulkomaankaupastakaan ei ole merkittävää nostetta odotettavissa. Mikäli bruttokansantuote jäisi vuoden lopussa kolmannen neljänneksen tasolle, eikä menneitä lukemia tarkennettaisi, muodostuisi koko vuoden 2020 bruttokansantuote 3,2 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2019.
