Lähiviikot ovat politiikassa erittäin ratkaisevia, sillä Yhdysvallat ja Kiina hierovat jälleen kauppasopua uusien tullikorotusten varjostaessa tunnelmaa. Lisäksi Britannian EU-eron ratkaisujen hetket tulevat käsille samaan aikaan, kun kohtisillään alkava kolmannen neljänneksen tuloskausi todennäköisesti tarjoilee pettymyksiä hiipuvan talouskasvun lyödessä läpi yritysten alariville.
Yhdysvallat ja Kiina jatkavat tällä viikolla neuvottelujaan uudesta kauppasopimuksesta. Yhdysvallat on uhannut nostaa jälleen tullimaksuja kiinalaistuotteille kuun puolivälissä, mikäli neuvotteluissa ei tapahdu merkittävää edistystä. Lisäksi amerikkalaisten puolelta on väläytelty mahdollisuutta rajoittaa pääomia ja sijoitusten tekoa Kiinaan. Edistys onkin jokseenkin epätodennäköistä uhkausten ilmapiirin vallitessa, sillä kumpikaan osapuoli ei halua vaikuttaa periksiantajalta.
EU-maat kokoontuvat 17. päivä huippukokoukseen arvioimaan, mitä lokakuun lopussa häämöttävän Brexitin kanssa oikein käy. Britannian uutta ehdotusta Irlannin rajajärjestelyistä on pidetty laajalti riittämättömänä, mutta pääministeri Johnsonin muista esityksistä erosopimuksen korjaamiseksi on tihkunut julkisuuteen melko vähän tietoja.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron pyysi sunnuntaina Britanniaa esittelemään kuluvan viikon loppuun mennessä uuden sopimusehdotuksen, jotta EU:lla olisi aikaa perehtyä siihen ennen ensi viikon huippukokousta. Vaikka eroa on soudettu ja huovattu reilut kolmen vuoden ajan, asiantuntijat ovat epäileväisiä, että britit saisivat nykäistyä mitään uutta tai tilannetta selvästi muuttavaa ehdotusta knallista tällaisella aikataululla.
Ja samaan aikaan arviot maailman talouskasvusta sen kuin laskevat. Katseet ovat kääntyneet jälleen keskuspankkeihin, joilta toivotaan jälleen elvytystoimia kasvun virvoittamiseksi.
Markkinoilla odotetaan Yhdysvaltain keskuspankin laskevan ohjauskorkoaan tänä vuonna vielä kertaalleen, mutta Fedin viimeaikaisista lausunnoista päätellen halukkuus lisälaskuun on nyt vähäistä. Euroopan keskuspankissa taas valmistaudutaan pääjohtajan vaihtoon, kun Christine Lagarde ottaa ohjat Mario Draghilta marraskuun alussa.
Pörsseissä nähtiin painotuksen muutosta
Sijoittamiseen, yritysten kehittämiseen ja rahoittamiseen erikoistunut Korkia huomauttaa, että osakemarkkinoilla näkyi syyskuussa selkeä painopisteen muutos.
– Aiemmin hyvin tuottaneista ja historiallisesti kalliista kasvuosakkeista siirryttiin selvästi huonommin kehittyneisiin arvo-osakkeisiin. SyyskuussaMSCI AC World-osakeindeksi nousi 2,9 prosenttia euroissa mitattuna ja 2,1 prosenttia dollareissa mitattuna. Arvo-osakkeet tuottivat euroissa 4,5 prosenttia samalla, kun kasvuosakkeiden tuotto jäi 1,4 prosenttiin. Myös laatuosakkeet jäivät jälkeen yleisestä markkinakehityksestä, kun taas pienyhtiöt tuottivat linjassa suuryhtiöiden kanssa, Korkian tuoreessa markkinakatsauksessa todetaan.
Alkuvuoden voittajista eli momentum-yrityksistä koostuvan indeksin tuotto jäi sen mukaan nollaan, kun taas kestävän kehityksen globaali osakeindeksi kehittyi samaa tahtia kuin laaja markkina.
Maantieteellisesti paras markkina syyskuussa oli euroissa mitattuna Japani (+4,9 %), kun taas heikoimmat tuotot tulivat tällä kertaa Yhdysvalloista (+2,5 %). Kehittyvät markkinat tuottivat 2,7 prosenttia, ja Eurooppa sekä Pohjoismaat vastaavasti 3,8 ja 3,4 prosenttia.
Toimialoista suhdanneherkät energia (+5,6 %) ja rahoitus (+5,5 %) tarjosivat parhaat tuotot, kun taas defensiivisemmät terveydenhuolto (+0,6 %) sekä päivittäistavarat (+1,5 %) tuottivat heikoimmin. Teknologiasektoreilla tuotoissa oli hajontaa – laitevalmistajat tuottivat hyvin (+3,1 %), kun taas operaattorit ja alustapalvelut jäivät selvästi jälkeen (+1,0 %).
– Näkemyksemme mukaan tämä tuottojen viestikapulan vaihto kasvuosakkeilta arvo-osakkeille on kuitenkin väliaikainen ilmiö ja pikemminkin seurausta lähes ennätyksellisen korkeasta arvostuserosta kuin parantuneista suhdannenäkymistä ja konkreettisista elvytysodotuksista. Tyypillisesti vanhan talouden suhdanneherkät toimialat ja arvotoimialat sekä ei-ydinmarkkinat, kuten Eurooppa, menestyvät suhteellisesti hyvin globaalissa mittakaavassa, kun maailmantalouden suhdanteen odotetaan pian pohjaavan ja talouspolitiikka on siirtymässä selvästi elvyttävämpään suuntaan, ja/tai kun arvostuserot toimialojen ja maiden välillä ovat historiallisesti hyvin korkeat. Toistaiseksi vain arvostusperustelu on nähdäksemme pätevä. Näin ollen emme toistaiseksi usko, että syyskuun arvopainotteiset tuottotrendit ovat luonteeltaan kovin pysyviä, Korkia arvioi.
Siksi yhtiö suhtautuu lokakuun markkinoihin varovaisuudella ja käynnistää kuukauden lievässä osakealipainossa.
– Osakepuolella ylipainotamme Yhdysvaltain markkinoita Euroopan, Pohjoismaiden ja Japanin kustannuksella. Korkopuolella olemme ylipainossa yritys- ja kehittyvien markkinoiden lainoissa. Meillä ei ole sijoituksia euroalueen valtionlainoihin. Luotamme toistaiseksi kasvupainotteisiin aktiiviosakerahastoihimme. Seuraamme silti tilanteen kehittymistä ja olemme valmiita muutoksiin, jos markkinaympäristö osoittaa näkemyksemme mukaan pysyviä muuttumisen merkkejä, katsauksessa kuvaillaan.
