Digitaalinen asiakaskokemus on nousemassa yhä tärkeämmäksi kilpailuvaltiksi myös perinteisen teollisuuden toimijoille. Kehityksen vauhdittajana on palveluliiketoiminnan kasvu, joka näkyi myös Valmetin Q1/2019 tuloksessa.
Digitalisaatio ja teollinen internet muokkaavat suomalaisen teollisuuden toimintakenttää. Kehitys näkyy hyvin palveluliiketoiminnassa, jonka kasvua teollisuudessa on vauhdittamassa muuttuneet markkinat. Yhä useampi yritys mieluummin huoltaa, korjaa ja modernisoi käytössään olevia koneita ja laitteitaan kuin investoi jatkuvasti uusiin.
Valmetin palveluliiketoiminnan kehitysjohtaja Petri Lakan mukaan uudet teknologiat, kuten tekoäly, robotiikka ja IoT, tarjoavat teollisuusyrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia olla yhteydessä asiakkaiden kanssa ja kehittää palveluliiketoimintaa. Samalla ne tarjoavat mahdollisuuden parantaa yhtiöiden tarjoamaa digitaalista asiakaskokemusta, joka on noussut myös teollisuudessa entistä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi, kun kisa asiakkaista kiihtyy.
– Tulevaisuuden tähtäimessä on se, että teollisuuden palveluliiketoiminnan yritykset tekevät huollot etänä VR- ja AR-teknologian avulla. Huoltokohteista kerätään reaaliaikaista dataa pilveen – tietoa analysoidaan jatkuvasti ja mahdolliset viat korjataan ennen kuin vahinkoa syntyy, kertoo Lakka.
Lakan mukaan lisääntynyt automaatio auttaa yhtiöitä itseään esimerkiksi kunnossapitotöiden järjestämisessä. Automaatio ei ole vähentänyt teollisuudessa niinkään työvuorossa oloa, mutta se on mahdollistanut sen, että kaikkia asioita ei tarvitse lähteä paikan päälle hoitamaan.
– Tänä päivänä moni esimerkiksi huoltoon liittyvä tarkistuskäynti onnistuu hyvin myös välillisesti järjestelmien kautta. Asiantuntijat voivat olla hyvinkin kaukana itse ongelmakohteesta, mutta tieto on käytettävissä reaaliaikaisena ja ongelmanratkaisu tapahtuu kunnossapitäjän paikasta, tai jopa aikavyöhykkeestä riippumatta.
Painotus nopean kasvun palveluihin
Valmet on lisännyt kahden viime vuosikymmenen aikana palveluliiketoiminnan painotusta.Sen asiakaskunta muodostuu neljästä eri asiakassegmentistä, paperi – ja kartonki, pehmopaperi, energia ja sellu. Eri segmenteissä asiakkaina on tuhansia asiakkaita, joista suuri osa ostaa palveluita yhtiöltä, kuten tehdas- ja laitosparannuksia, uudistuksia, vara-, kulutus- ja vaihto-osia sekä -laitteita.
Kuluvan vuoden ensimmäisen kvartaalin osavuosikatsauksesta näkyi yhtiön palveluliiketoimintasegmentin positiivinen suuntaus: palveluiden myynnin osuus yhtiön koko liikevaihdosta nousi 40 prosenttiin ja kasvua odotetaan myös jatkossa syntyvän, kun yhä useammat yrityksen asiakkaat haluavat keskittyä ydinliiketoimintoihinsa.
Kaiken kaikkiaan Valmetin Palvelut-liiketoimintalinja möi palveluita ja siihen liittyviä tuotteita 276 miljoona euron edestä eli 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden saman ajanjakson aikana.
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Valmet tiedotti myös GL&V:n, pohjoisamerikkalaisen globaaleilla markkinoilla toimivan sellu- ja paperiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittajan, ostosta.
– Yrityshankinta sopii yhtiön strategiaan, sillä se vahvistaa globaalia palveluliiketoimintaa.
Teknologia siivittää kunnossapidon murrosta
Lakan mukaan digitalisointi ja teollinen internet muuttaa myös teollisuuden kunnossapidon tapoja toimia. Teollisuuden laitteet ja prosessit sisältävät nykyisin huomattavan määrän anturoitua teknologiaa, jonka avulla voidaan tietoa siirtää nopeasti ja yhä luotettavammin paikasta toiseen tietoverkkojen kautta. Tämä tieto voi aikaisempaa helpommin saavuttaa asiantuntijaverkostot, joissa tietoa käsitellään ja analysoidaan.
Uudet teknologiat kuten HoloLens-virtuaalilasit, joiden avulla käyttäjän näkökenttään heijastetaan tosimaailman päälle tulevia hologrammeja (lisätty todellisuus), tulevat enenevässä määrin kunnossapitäjien käyttöön. Myös virtuaalitodellisuudesta puhutaan alalla paljon, ja se on pikkuhiljaa tulossa yhä tärkeämmäksi avuksi myös kunnossapitäjien työssä.
– Valmetilla suunnataan voimavaroja kehittää virtuaalisia työkaluja osana Industrial Internet- konseptia. Vikatilanteita voidaan jatkossa havainnoida esimerkiksi päälle puettavien HoloLens-lasien kautta. Laitteen tai prosessin lähellä oleva huoltomies voi näin toimia reaaliaikaisen tiedon avulla ja molemmat kädet ovat käytössä itse korjaustyöhön.
Virtuaalitodellisuuteen perustuva teknologia mahdollistaa sen, että ennen kuin huoltohenkilö lähtee ratkomaan ongelmaa, niin hänelle voidaan tarjota koulutusta siihen, miten kyseinen ongelma ratkotaan. Lasien kautta hän voi nähdä asioita, joita hän ei muuten näkisi siinä tilassa missä hän on. Lakan mukaan virtuaalitodellisuuteen pohjautuvat ratkaisut ovat muutaman vuoden sisällä teollisessa mittakaavassa olevaa teknologiaa.
– Nythän tätä teknologiaa pidetään vielä vähän peliteollisuuden leikkikaluna, mutta pikkuhiljaa se tulee myös teollisuuden laajamittaiseen käyttöön.Ensi vaiheessa tämän tyyppinen työkalu tulee koulutustarpeeseen. Ehkä myöhemmin ennakoivaan ja korjaavaan kunnossapitoon.
