<b>Vauhdikkaasti elpymisen tielle ponnahtaneet Pohjoismaat ovat nyt siirtymässä hitaampaan talouden nousun tahtiin.</b>
Danske Bankin tuoreen talouskatsauksen mukaan Pohjoismaat kärsivät koronakriisistä muita Euroopan maita vähemmän ja useat esiin nostetut riskit jäivät toteutumatta.
– Jos verrataan moniin muihin Euroopan maihin, ovat Pohjoismaiden taloudet kärsineet huomattavasti vähemmän. Uskomme tämän suurelta osin johtuvan siitä, että Pohjoismaissa sulkutoimenpiteet ovat olleet vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Lisäksi etätyön ulkopuolelle jäävän työvoiman pääsyä työpaikoille, kuten tehtaisiin tai rakennustyömaille, ei juurikaan ole rajoitettu. Myöskään tavarakaupalle tai huomattavalle osalle palveluita ei merkittäviä esteitä ole pääsääntöisesti luotu. Näin tuotanto ja kuluttaminen ovat suurelta osin voineet jatkua koko kriisin ajan, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Talouskatsauksen mukaan nopeaa elpymistä selittää myös se, ettämonet kriisistä rajusti kärsineet toimialat, kuten hotelli- ja ravintola-ala, ovat Pohjoismaissa suhteellisesti pienempiä, yritykset ovat erittäin digitalisoituneita ja luottamus hallitukseen on korkealla tasolla.
– Jos katsotaan bruttokansantuotteen kehitystä vuoden 2019 jälkipuoliskon ja vuoden 2020 alkupuoliskon välillä, niin Suomen osalta pudotusta on yhdessä Ruotsin kanssa tapahtunut Pohjoismaista vähiten. Kun verrataan esimerkiksi joihinkin eteläisen Euroopan maihin, on taloutemme reilusti paremmissa kantimissa.
Katsauksessa todetaan, että vaikka finanssipolitiikka on reagoi voimakkaasti koronakriisiin, niinhallituksille aiheutuneet kustannukset jäivätPohjoismaissa yleisesti olleet alhaisemmiksikuin odotettiin, ja julkinen talous on edelleen vahvempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa – vaikkakin kestävyysvajeesta kärsivä Suomi tarvitsee jonkin verran vakauttamista pitkällä aikavälillä.
– Yritysten taloudellinen tilanne on parempi kuin mitä keväällä pelkäsimme, eikä konkursseissa ole ainakaan vielä tapahtunut räjähdysaaltoa. Konkursseja nähtäneen kyllä viiveellä lisää.
– Kotitalouksien talous on keskimäärin vahva, sillä säästäminen on koronarajoitusten aikana lisääntynyt ja suurin osa lomautetuista on päässyt palaamaan töihin. Vakaudesta kertoo sekin, että asuntojen hinnat ovat olleet maltillisessa nousussa.
Jatkossa elpyminen hidastuu
Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä Pohjoismaiden talouden kasvunopeutta lisäärajoituksien poistuminen.Nyt koronaviruksen infektiomäärät ovat jälleen nousseet Euroopassa, Pohjoismaissa ja erityisesti Tanskassa.
– Vaikka nousevat infektioluvut eivät vielä ole johtaneet uusiin laajamittaisiin sulkutoimiin eivätkä todennäköisesti niin teekään, ovat ne johtaneet paikallisiin rajoituksiin, jotka hidastavat talouden elpymistä, Kuoppamäki sanoo.
– Olemme myös huolissamme siitä, että viennin osalta vaikutukset saattavat näkyä viiveellä. Tämä pätee erityisesti Suomeen, jossa aikaisemmat suuret tilaukset ovat pitäneet pyörät pyörimässä, mutta uusia tilauksia on tullut aiempaa vähemmän.
Maakohtainen tilanne
Tanska: Edessä on vaikein osuus
Palautuminen kriisistä on ollut voimakasta, mutta odotamme sen olevan jatkossa hitaampaa
Ruotsi: Tilanne ei ole niin paha kuin pelätään
Menot, tuotanto, työllisyys ja asuntojen hinnat nousevat melko nopeasti
Norja: Elpyminen on tapahtunut odotusten mukaisesti, mutta epävarmuutta on edelleen
Kasvu on vilkastunut, mutta kriisivaikutukset näkyvät vielä pitkään
Suomi: Taistelua alijäämäiseen ylämäkeen
Talouden elpyminen on ylittänyt odotukset, mutta edessä on ongelmia teollisuuden tuotannossa ja tarve rajoittaa julkisen talouden alijäämiä
