Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtajan rooli piensijoittajien edunvalvojana on korostunut <b>Victor Snellmanin </b>astuttua puikkoihin. Hän haluaa olla mukana rakentamassa Suomeen vahvempaa omistamisen kulttuuria, kirjoittaa Arvopaperi tuoreessa numerossaan.
Snellmanin kaudella Osakesäästäjistä on tullut ”entistä ärhäkämpi” esittämään kovempaa kritiikkiä niin poliitikkojen kuin pörssiyhtiöidenkin suuntaan, kirjoittaa Arvopaperi. Snellman kiistää lehtiartikkelissa kuitenkin väitteet, että yhdistyksen linjaa olisi muutettu paremman näkyvyyden toivossa.
Artikkelissa nostetaan esiin muun muassa se, että yhdistys kritisoi voimakkaasti Ahlström-Munksjöstä alkuvuonna tehtyä ostotarjousta, jossa Bain Capitalin, Ahlström Capitalin ja Ehrnroothien muodostama ostajakonsortio pyrki lunastamaan yhtiön pörssistä. Varmistaakseen ostotarjouksen läpimenon, konsortio hyväksytti pikavauhdilla järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa suunnatun annin, joka takaisi sille 90 prosenttia osakkeenomistajien äänistä.
Osakesäästäjät tuomitsi menettelyn laittomana, sillä se katsoi pienomistajien joutuvan alisteiseen asemaan. Ostotarjous on parhaillaan menossa välimiesoikeuteen.
Osakesäästäjien johtohenkilöt arvostelivat kovin sanoin myös teräsyhtiö Outokummun toukokuussa järjestämää suunnattua antia, joka herätti keskustelupalstoilla paljon närkästystä.
Snellman kertoi Arvopaperi lehdelle, ettei hän pidä suunnattuja anteja kategorisesti epäreiluina, mutta on havainnut niitä tehtävän aiempaa kevyemmin perustein.
– Matopurkki on avattu, eivätkä Finanssivalvonta ja muut ole asiaan puuttuneet. Se, että yritys säästää muutaman miljoonan tai pari kuukautta aikaa jättämällä merkintäoikeusannin järjestämättä ei ole riittävän painava syy. Suunnattu anti voi olla perusteltu, jos yritys on esimerkiksi saanut maksettavakseen suuren sakon, koska muuten tulee vouti ovelle. Tapaukset eivät ole mustavalkoisia, kaikki riippuu yrityksen tilanteesta, Snellman muotoilee asian Arvopaperin artikkelissa.
Vaurastumisen mahdollisuudet tarjottava kaikille
Snellmanin mukaan suomalaisten vaurastumisen kannalta tärkeintä olisi muovata Suomesta omistusmyönteisempi yhteiskunta.
Tärkeä virstanpylväs tällä saralla oli vuoden 2020 alussa tullut osakesäästötili, joka auttaa piensijoittajia pääsemään kiinni korkoa korolle -efektiin, sillä tuotoista perittävät verot tulevat maksettavaksi vasta kun rahaa nostaa tililtä pois. Tähän mennessä tilejä on avattu Suomessa jo lähes 200 000.
Vaikka osakesäästötilien suosio onkin hyvä asia, Snellman haluaa artikkelin mukaan myös pääomatuloveroja madallettavan, jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia säästää.
– Yrityksiä verotetaan, koska niitä pidetään geneerisinä möhkäleinä. Tällöin ei ymmärretä, että tosiasiassa verotetaankin yrityksen omistajia, jotka ovat enimmäkseen tavallisia ihmisiä.
Myös omistamisen kulttuuri on tärkeä. Tämän kehittämisessä koulutuksella on tärkeä rooli.
– Kaiken on lähdettävä kotikasvatuksesta ja peruskoulusta. Lapsille on opetettava mitä raha on, miten sitä voi käyttää ja miten raha luo lisää rahaa. Kun itse olin yläasteella, ei siellä puhuttu mitään säästämisestä ja sijoittamisesta. Tässä suhteessa koulutusjärjestelmämme on rikki.
Yleinen tietämättömyys yrittämisestä, rahasta ja liike-elämästä näkyy Snellmanin mukaan myös politiikassa ja sitä kautta esimerkiksi verotuksessa, kirjoittaa Arvopaperi.
– Poliitikkojen tulisi pyrkiä saamaan kaikille suomalaisille enemmän, eikä keskittyä tekemään nollasummapelijakoa.
– Systemaattisella säästämisellä kuka tahansa voi nousta nollasta miljonääriksi, hän heittää lehden haastattelussa.
