Spekulaatio ja arpapelityyppinen käyttäytyminen ovat perustavia tekijöitä kryptovaluuttojen kuten Bitcoin-valuutan hinnoittelussa. Spekulaatio selittää todennäköisesti myös suurelta osin virtuaalivaluuttojenviimeisen vuoden aikana nähdyn valtavan kasvun markkina-arvossa, Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tuoreesta tutkimuksesta selviää.
Kryptovaluuttoja on lanseerattuna tällä hetkellä yli 8000. Toisin kuin osakkeiden kaltaisten ”perinteisten” sijoituskohteiden yhteydessä, tutkimukset ovat osoittaneet, että kryptovaluuttoihin kohdistuviin sijoituksiin liittyy huomattavasti lisääntynyt epävarmuus.
Esimerkiksi kryptovaluutta Bitcoinin hinta nousi 7 200 Yhdysvaltain dollarista 29374 Yhdysvaltain dollariin ajanjaksolla 1.1.2020–1.1.2021. Nousu vastaa yli 300 prosentin tuottoa vuodessa.
Tutkijatohtori Klaus Grobys Vaasan yliopistosta ja professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta julkaisivat hiljattain Journal of International Financial Markets, Institutions and Money-lehdessä tutkimusartikkelin, jossa pohditaan kryptovaluuttojen hinnoittelun taustatekijöitä. Kiinnostavaksi aiheen tekee erityisesti se, että kryptovaluuttojen hinnat ovat viime vuoden aikana nousseet niin rajusti samalla, kun perinteisten valuuttamarkkinoiden epävarmuus on lisääntynyt maailmanlaajuisen koronakriisin vuoksi.
Grobys ja Junttila tutkivat spekulatiivisen käyttäytymisen roolia kryptovaluuttamarkkinoilla eli arpapelien tapaista (lottery-like) kysyntää.
Tutkimuksessa tehtiin 20 kryptovaluutan osalta analyysi niin kutsutusta MAX-vaikutuksesta, jossa edeltävän ajanjakson äärimmäisen suuret tuotot kuvaavat arpapelituloksen tapaista voittomahdollisuutta myös lähitulevaisuudessa. Tutkimukseen valituilla kryptovaluutoilla oli suurimmat markkina-arvot. Tarkasteluajanjakso oli tammikuusta 2016 joulukuuhun 2019.
Uusi tilastollinen menetelmä riskin laskemiseksi tarpeen
Tutkijoiden mukaan niiden kryptovaluuttojen salkku, joilla oli alin päivittäinen tuotto salkun kokoamista edeltävällä viikolla, tuottaa keskimäärin huomattavasti enemmän tuottoja kuin niiden kryptovaluuttojen salkku, joilla oli korkein päivittäinen tuotto salkun kokoamista edeltävällä viikolla, eli niin sanottu MAX-vaikutus on negatiivinen.
– On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä aikaisemmin osakemarkkinoiltakin löydetty tulos perustuu portfolioanalyysin periaatteisiin, tutkijat painottavat.
Tekijät ehdottavat uutta tilastollista menetelmää tuottojakauman riskin laskentaa varten. Siinä oikaistaan tuotot Blocks bootstraps -menetelmän pohjalta käyttämällä eri lohkopituuksia.
Tutkijat näkevät, että heidän uudella tilastollisella menetelmällään on etuja:
– Menetelmä varmistaa, että tuottojakauman ensimmäisen tai toisen momentin sisältämä havaitsematon informaatio saadaan talteen ja hyödynnettyä, ja että tuottojakauman kaikki relevantti informaatio on käytössä allokaatiopäätöstä tehtäessä, he toteavat.
Lisäksi tekijät tutkivat mallin perusteella laskettavia niin sanottuja siirtymätodennäköisyyksiä, joilla määritetään, miten todennäköisesti yksittäinen kryptovaluutta tuottaisi äärimmäisen tuoton myös salkun kokoamista seuraavalla ajanjaksolla.
Tutkijoiden mukaan löydökset osoittavat, että aikaisemmin äärimmäisen positiivisia tai negatiivisia tuottoja tuottaneet kryptovaluutat tuottavat aivan lähitulevaisuudessa todennäköisesti myös äärimmäisen positiivisia tai negatiivisia tuottoja. Tämä puolestaan viittaa siihen, että sijoittajien odotukset ovat ilmeisesti rationaalisia, eli perustuvat aikaisempaan informaatioon tuotoista hyvin lyhyellä aikavälillä.
Sijoittajien käyttäytymismallit samat osake- ja digitaalisilla rahoitusmarkkinoilla
Krobysin ja Junttilan mukaan heidän löydöksensä ovat kiinnostavia myös teoreettiselta kannalta. Tuloksista ilmenee, ettäsijoittajien käyttäytymismekanismit, joita havaitaan osakemarkkinoilla, esiintyvät myös digitaalisilla rahoitusmarkkinoilla.
– Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhytaikaisten tuottojen keskiarvoon palautuminen ja palautumisen nopeus hinnoitellaan myös kryptovaluuttojen poikkileikkausaineistossa. Toinen tuore tutkimussuunta on osoittanut, että 50 prosenttia Bitcoin-liikevaihdosta liittyy rikolliseen toimintaan. Tutkimuksemme osoittaa ensimmäisenä, että arpapelikäyttäytyminen on myös tärkeä tekijä kryptovaluuttojen hinnoittelussa, sanoo tutkijatohtori Grobys.
– Arpapelityyppinen käyttäytyminen voi itse asiassa selittää osan rakettimaisesta arvonnoususta kryptovaluuttamarkkinoiden joillakin segmenteillä, toteaa puolestaan professori Juha Junttila.
Junttilan mukaan hyvä esimerkki tällaisesta käyttäytymisestä on Wallstreetbets-foorumi, joka on sosiaalisen median Reddit-sivuston kanava. Siellä yksittäisiin osakkeisiin sijoittavien piensijoittajien määrä ja sijoitusten äkillinen nousu on aiheuttanut näiden osakkeiden valtavan arvonnousun, ja hinnoittelun perustekijät – kuten kyseessä olevan yrityksen odotettavissa oleva tulos ja voitonjakokyky – ovat menettäneet roolinsa hinnoittelukäyttäytymisessä ainakin lyhyellä aikavälillä.
– Kryptovaluuttamarkkinoilla tällaista käyttäytymistä on todella havaittu, joten MAX-käyttäytyminen kryptovaluuttamarkkinoilla voi myös heijastaa tällaista toimintaa mikrosijoittajatasolla. On selvää, että saamamme tulokset vaativat paljon enemmän tarkastelua lähitulevaisuudessa, päättää Junttila.
Tutkimusartikkeli
Grobys, K., J.-P. Junttila. Speculation and Lottery-Like Demand in Cryptocurrency Markets (Spekulaatio ja arpapelityyppinen kysyntä kryptovaluuttamarkkinoilla), Journal of International Financial Markets, Institutions and Money. (tulossa)
Lue englanninkielinen ScienceDirect -artikkeli tästä.
