Valmisruokien kysyntä on koronapandemian tuloksena kasvanut, ja suuntaus näkyy elintarviketeollisuuden kannattavuudessa. Viime vuoden tuloksensa julkistaneet Apetit, Atria ja HKScan tekivät kaikki selvästi edellisvuotta paremman tuloksen, ja ennakoivat hyvän kehityksen jatkuvan siitä huolimatta, että ravintola-alan ongelmat heijastuvat teollisuuden food service -yksiköihin.
Apetit Oyj:n liikevaihto laski edellisvuodesta 2019 noin neljällä miljoonalla 292,9 miljoonaan euroon, mutta käyttökate ponnisti 0,8 miljoonan tasosta 10,1 miljoonaan. Liikevoittoa Apetit kerrytti 3,9 miljoonaa, kun vuonna edellisvuonna yhtiö kirjasi 4,8 miljoonan liiketappion.
Yhdeksän miljoonan tulosparannuksen taustalla toimitusjohtaja Esa Mäki mainitsee tiedotteessa ensimmäisenä menestyksen vähittäiskaupassa.
– Kannattavuuden parantumista ovat pääosin tukeneet Apetit-brändituotteiden vahva kysyntä vähittäiskaupassa, tehokkuuden parantaminen omassa toiminnassamme sekä kaupalliset onnistumiset niin kotimaassa kuin viennissä, Mäki sanoo.
Atria-konsernin liikevaihto kasvoi yli 50 miljoonalla ja ylsi viime vuonna yli puolentoista miljardin 1504 miljoonaan euroon. Konsernin liikevaihto oli 1504,0 miljoonaa euroa (1451,3 milj. euroa). Kasvu näkyi myös tuloksessa. Liikevoitto kasvoi 31,1 miljoonasta 40,5 miljoonaan euroon. Liikevoittoprosentti on kuitenkin edelleen verrattain vaatimattomalla 2,7 prosentin tasolla.
Tulosparannuksen taustalla Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn näkee erityisesti parantuneen joulumyynnin sekä viennin kasvun.
– Ihmiset viettivät joulunsa kotona ja hankkivat ruoat kotiin. Kauko-idän merkitys viennissä kasvaa. Veimme Kiinaan viime vuonna yli 20 miljoona kiloa sianlihaa. Lisäksi Etelä-Korean merkitys vientimaana on edelleen kasvussa, Gröhn kertoo.
HKScan kasvatti liikevaihtoaan 2,1 prosentilla 1781 miljoonaan euroon ja teki parhaimman tuloksensa viiteen vuoteen. Konsernin liiketulos nousi 21,3 miljoonaa euroa voitolliseksi, kun vuoden 2019 numerot näyttivät vielä yli 23 miljoonaa liiketappiota. Vertailukelpoinen liiketulos parani 19,2 miljoonalla eurolla ja oli 17,0 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Tero Hemmilä palkattiin kääntämään tappiokierteessä riutuneen HKScanin suunta, ja viime vuoden kehitys näyttää lupaavalta pandemiasta huolimatta. Konsernin organisaatiota on virtaviivaistettu ja pohjoismaisten matriisitoimintojen vaikutusta vähennetty. Viime vuoden tuloksen taustalla ovat Atrian pataan myös joulumyynti kotimarkkinoille ja vienti Kiinaan. Hemmilä tunnistaa kuitenkin myös markkinoiden muutokset.
– Muutokset lihan kulutuksessa vaihtelevat kotimarkkinoidemme välillä. Yleisesti voidaan sanoa siipikarjanlihan kysynnän vahvan kasvun jatkuvan, kun taas sian- ja naudanlihan kulutus on heikentynyt jonkin verran kotimarkkinoillamme Baltiaa lukuun ottamatta. Lihajalosteiden kulutus on arviomme mukaan ollut vakaa, ja jopa kasvanut vuonna 2020. On selvää, että pandemian aikana lähellä tuotetun kotimaisen lihan ja lihatuotteiden arvostus on vahvistunut selvästi suhteessa vastaaviin tuontituotteisiin, Hemmilä sanoo.
Ovatko kulutustottumusten muutokset sitten niin suuria, että ne säilyvät koronapandemian jälkeenkin? Ainakin Jyväskylän yliopiston kuluttajakäyttäytymistä tutkinut professori Terhi-Anna Wilska uskoo niin.
– Tällä hetkellä ihmiset haluavat myös valmisruoissa premium-laatua. Raja ravinto- ja valmisruoan välillä hämärtyy entisestään, sillä monipaikkatyö tulee pysyväksi, vaikka ihmiset palaavat toimistoille. Tästä tulee pysyvä muutos, Wilska ennusti Taloussanomien haastattelussa.
