Ahlstrom-Munksjön osakkeista tehty ostotarjous on siirtymässä välimiesoikeuteen. Osakesäästäjät tarjoaa jäsenilleen maksutonta oikeudellista edustusta ja kritisoi yhtiön toimintatapaa.
Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtajan Victor Snellmanin mukaan Osakesäästäjille on tullut jäseniltä paljon yhteydenottoja Ahlstrom-Munksjön ostotarjousta koskien. Tapauksesta uutisoi 15.5. myös Helsingin Sanomat, jonka mukaan ostotarjousprosessi on ollut poikkeuksellinen.
– Vaikuttaa vahvasti siltä, että ostajakonsortiolla ei ole ollut puhtaat jauhot pussissa, eikä prosessi ole ollut vähemmistöomistajien osalta reilu, Snellman sanoi HS:n haastattelussa.
Osakesäästäjät koordinoi yhteyttä jäsentensä ja asianajotoimiston välillä tarjoamalla jäsenilleen maksuttoman mahdollisuuden oikeudelliseen edustukseen välimiesoikeuskäsittelyssä. Snellman kertoo, että yhteydenottoja Osakesäästäjille on tullut kymmeniä. Yhteydenottajien joukossa on sijoittajia, joilla onyli 100 000 eurolla yhtiön osakkeita.
Antivaltuutuksella hämärä tarkoitusperä
Tammikuussa, juuri ennen ostotarjousajan umpeutumista Ahlstrom-Munksjö haki myös valtuutusta suunnatulle osakeannille.
– Kun yhtiön suuromistajilla on vahva näkemys tulevasta strategiasta, pitää strategian edistämiseen olla työkaluja. Antivaltuutuksien käyttäminen pitää kuitenkin aina olla yhtiön edun mukaista, Ahlström Capitalin toimitusjohtaja ja Ahlstrom-Munksjön hallituksen jäsen Lasse Heinonen sanoi HS:lle.
Snellmanin mukaan antivaltuutuksien käytön pitäisi olla kaikkien osakkaiden edun mukaista. Hänen mielestään valtuutusta käytettiin nyt piensijoittajien pelottamiseksi ulos yhtiöstä, etenkin kun valtuutuksen saamiseksi järjestettiin ylimääräinen yhtiökokous nopealla aikataululla.
– Antivaltuutusta ei ole käytetty, mikä kertoo aika paljon sen tosiasiallisista tarkoituksista. Jos se piti tuoda ylimääräiseen yhtiökokoukseen hirveällä kiireellä, eikä sitä ole vieläkään käytetty, mitä johtopäätöksiä tästä pitäisi vetää?
Yrityksen johto raportoi valitulle joukolle
Helsingin Sanomissa kerrottiin myös, että yhtiö on hakenut kevään aikana velkarahoitusta, jonka markkinointimateriaaleissa Ahlstrom-Munksjön ”oikaistuksi käyttökatteeksi” (adjusted ebitda) vuodelta 2020 ilmoitettiin 412,6 miljoonaa euroa. Vuosikertomuksessa vuoden 2020 vertailukelpoinen käyttökate sen sijaan oli huomattavasti vähemmän: 334,2 miljoonaa euroa.
Heinonen kertoi HS:lle, että kyse on ollut eri kohderyhmälle kerrotusta viestistä ja luku perustuu pääomasijoittaja Bainin tekemiin laskelmiin yhtiön kannattavuudesta, jos kaikki suunnitellut saneeraustoimenpiteet olisi tehty. Lukuja on HS:n saamien dokumenttien perusteella esitelty yhdessä yhtiön johdon kanssa.
Heinosen mukaan kyseessä on tyypillinen menettelytapa, mutta laskentatoimen ja rahoituksen professori ja Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Rothovius näkee asian toisin.
– Mielestäni tuo rikkoo lakia. Siinä vaiheessa, kun tuollainen informaatio tulee ja sillä on johdon tuki takana, se edellyttää, että tieto tulee kaikille osakkeenomistajille. Se on eri asia, jos on analyysitalo, joka itsenäisesti tekee analyysin talon ulkopuolella. Tuo on selvästi tehty yrityksen johdon kanssa. Mielestäni tuo ei ole millään tavalla tyypillistä, päinvastoin, Rothovius sanoo.
Snellman kritisoi myös toimitusjohtajan kannustimia, jotka sidottiin osittaisen ostotarjouksen läpimenoon. Ostotarjous tehtiin syyskuun lopussa, ja kesti lähes viisi kuukautta, että se saatiin täyteen.
Osakeyhtiölaki edellyttää, että yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka tuottavat valituille osakkeenomistajille epäoikeutettua etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella.
– Jos tässä ei ajeta kahden pääomistajan asemaa, niin mitä sitten? Kokonaisuutena pääomistajien toiminta on ollut monen mielestä röyhkeää ja oikeustajun vastaista, Snellman summaa.
