Viime viikolla Yhdysvallat ja Kiina viimein allekirjoittivat ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen. Vaikka sopimuksen sinetöinti oli odotettu ja suurimmaksi osaksi jo markkinoilla hinnoiteltu tapahtuma tukee silti riskinottohalukkuutta. Tästä eteenpäin markkinat keskittyvät tuloskasvuun ja talouslukuihin.
Ensimmäisen vaiheen kauppasopimus sisälsi neljä merkittävää osa-aluetta: yritys säännellä immateriaalioikeuksien siirtoa tai varastamista, Kiinan sitoutuminen amerikkalaisten tuotteiden ja palveluiden hankintaan (yhteensä 200 miljardin dollarin edestä 2 vuoden aikana), Kiinan lupaus pitäytyä valuutan devalvoinnista ja lopuksi järjestelmä sopimuksen valvontaa ja täytäntöönpanoa varten. Osapuolet voivat purkaa sopimuksen 60 päivässä, jos toinen osapuoli ei noudata sopimusta. Vaikka sopimuksen toteutuminen oli odotettu, oli se positiivinen merkki markkinoille, koska se vähentää epävarmuutta ja sen pitäisi tukea orastavaa elpymistä taloudessa. Matalammat tuontitullit myös laskevat kustannuksia yrityksille ja kuluttajille. Nyt, kun ensimmäisen vaiheen sopimus on solmittu, odotamme, että Yhdysvallat ja Kiina jatkavat keskusteluja toisen vaiheen sopimuksesta. Yhdysvaltojen vaalivuodesta johtuen emme usko, että Trump tulee palaamaan kauppasodan eskalointiin Kiinan kanssa tänä vuonna. Tästä eteenpäin markkinat keskittyvät politiikan sijaan tuloksiin ja talouteen.
Luodaan ensin katsaus tuloskehitykseen. Globaalisti tuloskasvu oli lähellä nollaa vuonna 2019, eli vahva kurssinousu johtui muista syistä – suurimpana tekijänä oli arvostuskertoimien nousu. Tällä hetkellä S&P 500 -indeksin hinta suhteessa tulokseen, eli P/E-mittari, on 18,5, ja tämä on korkein taso 18 vuoteen. PEG-mittari, eli P/E-luku jaettuna tuloskasvulla, tässä tapauksessa pitkän aikavälin tuloskasvulla, on myös korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1986 Bank of American laskelmien mukaan. Arvostustasojen ollessa jo viime vuotta korkeammilla tasoilla, tämän vuoden aikana tuskin nähdään samankaltaista arvostuskertoimien nousua tukemassa osakekursseja. Sen sijaan tuloskasvun täytyy olla nousun tukena. Markkinat odottavat tällä hetkellä lähes 10 prosentin EPS-kasvua (tulos per osake) vuodelle 2020. Emme usko kuitenkaan, että tuloskasvu tulee olemaan aivan yhtä voimakasta, vaan lähempänä 2–3 prosentin tasoa.
Toinen ajuri osakemarkkinoille tänä vuonna on globaalin teollisuuden suhdanteen kääntyminen. Jos pohjat teollisuuden aktiviteetissa nähtiin viime vuoden heinäkuussa, olisimme nyt aikaisessa toipumisvaiheessa ja se kestää yleensä 14 kuukautta. Positiivisen tuloskasvun, vahvemman teollisuuden suhdanteen ja, ei suinkaan vähäisimpänä, elvyttävän rahapolitiikan yhteisvaikutuksen pitäisi tukea osakkeita seuraavien 12 kuukauden aikana. Siksi pidämme pienen ylipainon osakkeissa. Yhdysvallat on vielä näkemyksessämme varmin markkina siinä mielessä, että sen kasvu on tasaisen hyvää ja se myös hyötyy kauppasopimuksesta, sekä kärsii vähiten siinä tapauksessa, jos globaalisti tilanne taloudessa heikkenee.
Viikon ohjelmassa
Tällä viikolla keskuspankit ovat esillä. Ensin maanantaina Kiinan keskuspankki piti korot ennallaan. Kiina lisääntyvässä määrin siirtää fokusta pois rahapoliittisesta elvytyksestä, ja sen sijaan keskittyy muihin toimiin parantaakseen yksityisen sektorin rahoitusta. Tiistaina Japanin keskuspankin odotetaan jättävän rahapoliittiset toimet ennalleen, mutta he saattavat korottaa talouden kasvuennustettaan hallituksen ilmoitettua elvytystoimista. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, EKP:n kokouksessa torstaina julkaistaan virallinen katsaus rahapoliittisiin toimiin. Muun muassa negatiivisten ohjauskorkojen vaikutukset tullaan arvioimaan.
Viimeiseksi, perjantaina julkaistaan alustavat ostopäällikköindeksit. Uskomme, että teollisuuden ostopäällikköindeksit paranevat sekä Yhdysvalloissa että euroalueella. Palvelusektorin lukemien odotetaan pysyvän ennallaan vahvan työmarkkinan ansiosta. Tuloskausi jatkuu Yhdysvalloissa, ja lähtee käyntiin Pohjoismaissa.
Katso Danske Bankin edut Osakesäästäjien jäsenille: www.danskebank.fi/osakesaastajat/
