Kevät on tuttuun tapaan suomalaisen osinkosijoittajan tilinteon hetki pörssiyhtiöiden maksaessa tuota tuotoista konkreettisinta, eli osinkoja omistajilleen. Viime vuosina nollakorkoympäristössä osake- ja osinkosijoittaminen on voinut monelle olla myös houkuttelevampi vaihtoehto korvaamaan korkosijoituksia niiden tuotto-oletusten ollessa vaatimattomia. Markkinoillakin puhuttiin välillä TINA-markkinasta (there is no alternative), jolla tarkoitettiin, ettei tuottomahdollisuuksia osakkeiden ulkopuolella (korkosijoituksissa) nähty.
Asetelmat ovat kuitenkin merkittävästi muuttuneet vuoden aikana. Korkotaso on noussut reippainta tahtia moneen vuosikymmeneen, ja tämän myötä myös sijoitusmarkkinoiden realiteeteissa on tapahtunut merkittävä käänne. Korkosijoittajalle edellisen vuoden tuotot ovat olleet rumia markkinoiden hinnoitellessa arvopapereita uudelleen. Jatkon osalta tämä tarkoittaa korkosijoituksissa myös mahdollisuuksia ja osakkeisiin nähden suhteellisesti parantuneita näkymiä viime vuosiin nähden. Tulisiko myös osinkosijoittajan katsoa maailman mahdollisuuksia ja omaisuusluokkavalintojaan uusin miettein?
Miltä näyttää kotimainen osinkosaalis?
Aloitetaan Suomen osinkokeväästä. Osinkosumma nousee Suomessa ennusteiden mukaan tänä vuonna noin 12,6 miljardiin euroon, jolloin kasvua viime vuoteen on neljä prosenttia. Tällöin ollaan vastaavissa lukemissa kuin huippuvuonna 2019, jolloin osinkosumma oli 12,9 miljardia euroa. Helsingin pörssin 135 yhtiöstä 75 on korottamassa ja 27 laskemassa osinkoa aiemmasta. Positiivinen viime vuosi näkyy esimerkiksi konepaja- ja teräsyhtiöissä. Osinkojaan laskevissa yhtiössä puolestaan korostuvat kuluttajasektori sekä yhtiöt, jotka ovat vetäytyneet Venäjältä.
Ohessa havainnollistavia esimerkkejä yksittäisistä Helsingin pörssin yhtiöistä, joiden osalta tämän kevään osinkotuottoennusteet ovat yli 5 prosenttia nykyiseen kurssitasoon suhteutettuna
| Yhtiö | Osinkotuotto-% ennuste |
| SSAB | 10,9 % |
| Telia | 8,1 % |
| Citycon | 7,3 % |
| Metsä Board | 6,8 % |
| Nordea Bank | 6,8 % |
| Fortum | 6,3 % |
| YIT | 6,1 % |
| Tokmanni | 6,0 % |
| Evli | 5,7 % |
| Capman | 5,6 % |
| Outokumpu | 5,5 % |
| Sanoma | 5,4 % |
| Kesko | 5,4 % |
| Sampo | 5,3 % |
| Puuilo | 5,2 % |
| Tieto | 5,1 % |
Lähde: Danske Bank, salkunhoito
Huomioitavaa on, että kaikilla yhtiöillä vuodet eivät ole keskenään veljeksiä, vaan vahva vuosi 2022 voi yksittäisissä tapauksissa näkyä poikkeuksellisen korkeana osinkona. Yleisesti ottaen Helsingin pörssin osinkosummaan ei kuitenkaan tällä hetkellä ennusteta merkittävää muutosta tuleville vuosille.
Sijoittajan on aina toki huomioitava ennusteiden ja tulevan talouskehityksen epävarmuuden lisäksi, että osinko itsessään on lopulta vain yksi tekijä osakevalinnan taustalla ja yhtiövalintaa on aina mietittävä laajemmin perustein.
Lue lisää tämän vuoden osinkonäkymistä ja Danske Bankin Suomi-salkunhoitaja Ville Kivipellon kommentit: Helsingin pörssin yrityksistä yli 70 kohottaa osinkojaan -Danske Bank
Maailman mahdollisuudet ja karikot osakesijoittajan horisontissa
Maailmanlaajuisesti niin korkosijoituksissa kuin osakkeissakin on jo nähty elpymistä viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun osalta. Onko siis pihvi jo pitkälti syöty ja parhaat tuotot tältä erää nähty?
Tällä hetkellä markkinoiden odotuksissa on, että keskuspankit lopettavat pian koronnostot ja jopa leikkaavat ohjauskorkoja loppuvuodesta, inflaatio tasaantuu eikä talouskasvukaan heikkene merkittävästi. Näissä odotuksissa voi nähdä ristiriitaisuutta, sillä jos korkoja leikataan, taloudessakin menee silloin usein heikommin. Myös korkokäyrä on tällä hetkellä negatiivinen (lyhyet korot pitkiä korkoja korkeammalla tasolla), mikä on yksi taantuman ennusmerkki.
Alkuvuoden hyvän tuottokehityksen taustalla ovat inflaation maltillistumisen ja keskuspankkien tulevien koronleikkaustoiveiden ohella muun muassa odotukset Kiinan palautumisesta koronarajoitteiden purun myötä. Vaikka Kiinan palautuminen ja leuto talvi ovat tukeneet talousnäkymiä tälle vuodelle, markkina ei kuitenkaan välttämättä ota täysimääräisesti huomioon, mitä työmarkkinatilanne ja Kiinan avautuminen tarkoittaa inflaatiolle ja keskuspankkien tuleville toimille. Sijoittajan kannalta riski onkin se, kestävätkö osakkeiden nykyiset arvostustasot tuloskasvun mahdollisen heikentymisen sekä mahdollisesti odotuksia pitempään jatkuvat koronnostot.
Tämän hetken epävarmuudesta huolimatta osakesijoittamisen perusdynamiikan ei pitkällä tähtäimellä nähdä kuitenkaan olevan uhattuna. Pitkäjänteinen ja riskiä sietävä sijoittaja voi edelleen olettaa edistävänsä varallisuutensa kasvattamista inflaatiota vastaan sijoittamalla osakkeisiin. On hyvä pitäytyä omassa suunnitelmassa, muistaa ajoittamisen vaikeus ja olla valmis sietämään maailman epävarmuutta.
Ja, mikäli tämä on vielä tekemättä, niin kansainvälinen hajauttaminen on syytä huomioida oman salkun koostumuksessa kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa yhdysvaltalaisten osakkeiden paino on yli 58 prosentin painossa maailmanlaajuisen osakemarkkinan markkina-arvoa kuvaavassa MSCI ACWI World All Cap -indeksissä. Vastaavasti Suomen osuus on häviävän pieni maailmanlaajuisista osakemarkkinoista, eikä meillä ole kaikkia toimialoja edustettuna kattavasti. Tämä ei toki tarkoita, etteikö täällä ole sijoittajalle mahdollisuuksia. Kuitenkin: miksi jättää kaikki yhden markkinan varaan ja samalla luopua muun maailman mahdollisuuksista sekä pörssien erilaisista toimialakattauksista?
Korkosijoitusten paluu
Korkosijoittajan tuotto muodostuu kahdesta elementistä: sijoitukselle saatavasta kuponkikorosta sekä sijoituskohteen markkina-arvon muutoksesta. Viime vuonna korkojen noustessa erityisesti korkoriskin toteutuminen vaikutti sijoitusten heikkoon arvonkehitykseen esimerkiksi monen korkorahaston osalta. Korkojen noustessa salkuissa olevien korkosijoitusten arvo laskee vastatakseen uutta vallitsevaa tilannetta ja sijoittajien muuttunutta tuottovaatimusta. Luottoriski vastaavasti hinnoitellaan riskimarginaalina eli sijoittajan lisätuottovaateena lainansaajan maksukykyä arvioitaessa. Myös näissä riskimarginaaleissa nähtiin nousua viime vuoden aikana.
Kuitenkin riskimarginaalit ovat tulleet alaspäin optimismin noustessa viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa, mikä korkojen nousun tasaantumisen ohella näkyy toteutuneena positiivisena tuottona esimerkiksi sekä heikomman luottoluokituksen High Yield että paremman luottoluokituksen Investment Grade -yrityslainarahastoissa.
Korkomarkkinoiden nykytilaa voikin kuvata sanalla ”normalisoituminen”. Aiempi nollakorkoympäristö oli epänormaali, ja nyt korot ovat palanneet historiallisesti katsottuna tavanomaisemmille tasoille. Viime kuukausina nähty elpyminen on toki jo näkynyt toteutuneina tuottoina eivätkä riskimarginaalit indikoi poikkeuksellista alennusmyyntiä esimerkiksi yrityslainoissa. Silti korkotason nousun myötä korkosijoitusten tuottopotentiaali on parantunut huomattavasti aiempiin vuosiin nähden. Osakesijoitusten pitkän aikavälin tuotto-oletus on edelleen korkosijoituksia korkeampi, mutta näiden suhteellinen houkuttelevuus on aiempaa tasapainoisempi.
Timo Turtiainen
Tekstin kirjoittaja Timo Turtiainen työskentelee sijoituspäällikkönä Danske Bankissa sijoitusratkaisujen ja –neuvonnan kehitystehtävissä osana pohjoismaista tiimiä
Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Vaikka pyrkimyksenä onkin antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, ei pankki takaa ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Pankki ei vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa.
